Minkälainen on suomalainen kunta vuonna 2023?

Minkälainen on suomalainen kunta vuonna 2023?

Alussa oli suo, kuokka ja kunta

Vuoden 1865 kunnallisasetus eli ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallis­hallituksesta” (AsK 4/1865) siirsi ”maalliset asiat” kirkkopitäjiltä maalaiskuntien tehtäväksi, ja ”hengelliset asiat” jäivät luterilaisten seurakuntien hoitoon.

Paljon on ollut koukeroita, hallintohimmeleitä ja niiden purkutalkoita vuosien varrella. On perustettu kauppaloita, lakkautettu kauppaloita, perustettu kaupunkeja, yhdistelty maakuntia ja kuntia ja siirretty kyliä kunnasta toiseen. Onpa luovutettu 10% pinta-alasta ja siirretty 11% väestöstä Neuvostoliiton suorittaman ”liiketoiminnan haltuunoton” yhteydessä. Läänien rajoja on viilattu ja kunnat ovat pomppineet lääninrajojen yli edestakaisin. Lääninhallinto purettiin ja tilalle tuotiin uusiin vaatteisiin puettu maakuntahallinto.
”Suuri kuntauudistus” 1977 te ainakin teoriassa kaupungit ja maalaiskunnat tasavertaisiksi. 2006-2012 tehtiin kuntaliitoksia enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti. Perusteluna oli ”työssäkäyntialueen mukaiset peruskunnat”. Kuntaliitosidea myytiin pitäjien mahtimiehille tyyliin; leveämmät hartiat turvaavat palvelut kaikille alhaisemmin kustannuksin. Toisin kävi.

Mahdoton kunnallisyhtälö; tulot vs. menot

Samaan aikaan kuntauudistuksen kanssa maaseutu tyhjeni, valui keskuskaupunkeihin, ja peruskunnat ovatkin nyt muuttotappioalueita. Niiden taloutta on mahdoton tasapainottaa, ei yksin verotulojen vähenemisen takia vaan rakenteellisten valuvikojen vuoksi. Palvelujen tuottamisen vastuu, jonka valtiovalta on kunnille sälyttänyt perustehtävien lisäksi, on kuin käenpoika, jota ottovanhemmat eivät jaksa enää ruokkia. Jopa keskuskaupungit, kuten Oulu ja Vaasa kipuilevat ja yrittävät selvitä hengissä houkuttelemalla ympäröivän maakunnan asukkaat muuttamaan kaupunkiin, johon on keskitetty kaikki tärkeimmät palvelut. Toisin sanoen Suomi on kaupungistunut tietoisin valtiovallan toimenpitein ja loppukiri on menossa. Karkeasti Kokkola-Lappeenranta -viivan alapuolella asuu nyt yli 50% väestöstä ja ko. raja kulkee vinhaa vauhtia lounaaseen! Muuttovauhti kasvaa, vaikka maaseudun ihanuutta mainostetaan. Espoo tavoittelee asukasluvun kasvua 100´000:lla vuoteen 2030 mennessä. Vantaan ja Helsingin on pysyttävä vauhdissa mukana, koska kilpailuasetelma niin vaatii. ”Suomen kohtalo ratkaistaan Helsingissä.”, on ollut pormestari Vapaavuoren slogan jo pari vuotta. 

Liittovaltio Suomi – Federation Finland

Valtioneuvoston sote-uudistuksen kaapuun puettu kunnallishallinnon vallankumous muuttaa läpimennessään radikaalisti kuntien rooleja ja niiden tehtäviä. Liittovaltiomallin mukainen 22:n maakunnan + Helsingin kaupunkimaakunnan järjestely ottaa nykyisiltä kunnilta pois sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen. Lue: 50% henkilöstä ja n.50% kiinteistöistä. Melkoinen ”liiketoiminnan haltuunotto”. Maakunnista (siis uudelleen syntyneistä lääneistä) tulee mahtitekijä valtakunnan politiikkaan ja sen pyörittämiseen. Samalla verotus muuttuu kolmiportaiseksi; valtio-maakunta-kunta.

Kustannustehokkuutta ja suuruuden ekonomiaa ei enää haeta hallinnon muutoksilla, vaan jotakin vaikeammin määriteltävää: laatua. Näin on saatu nykyisen hallituksen piirisää konsensus. Rahan jakaminen on kivaa, ja Antti Rinteen lupaama Vappusatanen on enää hyvä vitsi, jos sitäkään. Varmaa on vain hallintokoneisto paisuminen entisestään, ja verotaakan kasvu.

Kun pöly laskeutuu (laskeutuuko koskaan?)

Mitä jää kuntien tehtäviksi? Käsittelen tässä vain maaseutukuntia ja ”työssäkäyntialueiden keskuksia”.

Koulutus: valtio määrittelee tarkasti tehtävien järjestyksen ja sisällön. Vähenevä väestöpohja vaatii kipeitä päätöksiä ja kouluverkko ei ole enää verkko, vaan katiska rantakaislikossa. Kovin tyhjiä ovat kaupungintalot ja manttaalitalot 2023 jälkeen.

Kaavoitus: on enemmän kuin todennäköistä, että maakuntahallinto ottaa vahvan roolin (vastuunjakoon vedoten) kaavoituksessa. Kunnille jäävät rakennusluvat ja -valvonta (ehkä).

Infra: 

-       vesihuolto; uhkana yhtiöittäminen ja myyminen ulos

-       jätehuolto; jo yhtiöitetty alueittain/maakunnittain ja päätäntävalta otettu kunnilta pois

-       energia1; kaukolämpöyhtiöt myyntilistalla

-       energia2; kunnalliset sähköyhtiöt ovat juuri nyt kansainvälisten pääomasijoittajien tähtäimessä

-       sähkönsiirtolinjat; myyty ulos koko ruuhka-Suomessa

Tietoliikenne:

-       laajakaista; runkoverkko myytiin jo kerran ulos (Digita) mukaan lukien radio- ja tv-toiminnan siirtoverkko. Kolme suurta operaattoria dna, Telia Sverige ja Elisa dominoivat tietoliikenneyhteyksiä kaikkialla Suomessa, missä on riittävä kuluttajatiheys ao. yritysten osakkeenomistajien tuottotavoitteisiin. Maaseutu pyristelee, mutta kunnatkaan eivät tue paikallisverkkoja ”kilpailutuksen nimissä”. 

-       matkapuhelinverkot; samat kolme määrittelevät pelin säännöt. Top 10 kaupunkia ovat kiinnostavia, maaseutu-Suomi pakkopulla. 

Veli veljenpoika velka

Lisäksi kunnille jää valtava velkataakka, jonka hoitaminen on mahdotonta verotulojen romahtaessa. Maksaako maakunta? Maksaako valtio? Annetaanko velat anteeksi? Kovia kysymyksiä. Valtioneuvoston esityksessä on tähän vastaus; ”Kustannusäästöt eivät ole hallinnonuudistuksen tavoitteena.”

Mitä olemme oikein tekemässä?

Olen samaa mieltä Jyväskylän yliopiston professori Teppo Krögerin kanssa; Valtiovalta ei tiedä, ollaanko tekemässä sote-palvelureformia vai sote-hallintoreformia. Nyt toimenpiteet ovat hallintoreformin mukaiset, mutta tavoitteet ovat palvelureformin mukaiset. Näyttää vaikealta, liki mahdottomalta, vaikka ”rahaa onkin käytettävissä kuin rakennusmestareilla”. 

Jos ehdotettu, ties kuinka mones sote-uudistusmalli hyväksytään eduskunnassa syksyllä, on edessä n. kolmen vuoden kujanjuoksu valtionhallinnossa ja kunnissa. En ymmärrä, millä itsesuggestiolla joku vielä asettuu kuntavaaleissa ehdolle. 

Vaan huominen kaiken muuttaa voi: Poliittinen vastuu pakenee kuin laskuvesi, viimeistään vuoden 2023 eduskunta- ja maakuntavaaleissa.

Vaihtoehto, olkaa hyvä

Aina pitää esittää vaihtoehtoja. Muuten emme olisi ajattelevia ihmisiä.
Tehdään Yliopistollisten keskussairaaloiden mukainen sotejako. Tehdään riittävän yksityiskohtainen palvelumäärittely ja skaaltaan organisaatio sen mukaiseksi. Perustetaan itsehallintoalueet (maakunnat) samaan muottiin (Hki, Uusimaa, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu). Näin pienen, suppenevan, väestön hallinto ja palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti ilman maakuntien viidakkoa ja itsepäisyyden (anteeksi itsenäisyyden) uutta tulemista. 

-->