sunnuntai 29. joulukuuta 2019


23.12.2019

Sotetasauksen jälkeisen viikon ensimmäisen päivän eräänkeliumi.


Ja tapahtui niinä päivinä, että Pääministeri meni vaihtoon Saulius Harvasanaisen ollessa kyynäränmittaisella itsetunnolla varustettujen Pohjolan menninkäisten hallitsija.

Koska joulu oli jo liki, porukka päätti että mennään samoilla laintauluilla uuteen vuoteen millä edellinen hallitus oli sotavaununsa kiveen rikkoneet. Meillä kun taitaa edelleenkin olla sama matka.
Eihän tässä joulusiivouksen lomassa ehdi mitään uutta hallitusohjelmaa laatimaan. Vaihdetaan vähän vaan maan tietäjäjoukkueen koostumusta.
Näin tehtiin, ja hyvä kuin mikä siitä tulikin!
Onnea onnittelivat onnettaret toisilleen yhteisen hallitusmatkan alussa.

Ja katso, kun arki koitti, julkaisi Läntisen maakunnan tietäjätär suuren ilon Uudenmaan maakuntaan; Ikioman SOTE:n armo on laskeutuva heidän päälleen, jotta ilon ja autuuden aurinko ei enää koskaan laskisi tämän valtakunnan valitun heimon päältä. 

Kera KERA:n riensi pääkaupungin Temppelinherra ja pienemmätkin kihot yhdessä ylistämään: ”Tämän on meidän oma sote, niin kuin jo keväällä sitä rukoilimme.  Eipä ole muilla edes lupausta autuudesta, mutta täällähän kaikki suomalaiset jo asuvat. Kiitos olkohon viisaiden tietäjättärien!”

”Viideksi jaettakoon maakunta ja kukin menköön omaan sotepiiriin verolle pantavaksi. Kaikki on lain kirjaimen mukaista, vaikka valinnanvapauden ja pääkaupungin kohdalta jakkupuku hiukan ahdistaakin.”, totesi Lännen tietäjätär julkilausuen.

”Viisi on hyvä luku, ja demokratia lisääntyy.”, lisäsi Kaakonkulman tietäjätär. ”Viisi on hyvä luku, viisi on hyvä luku.”, kertasi erityisavustajien kuoron jäsentä.
Lapin tietäjätär oli hiiren hiljaa. ”Ei tule olemaan helppo joululoma minulla kotiseudun palkisilla selitellä tämäkin etelän vetelien keksintö parhain päin. Auttaakohan edes tonttupoika, Lapin Pelastaja?”, aprikoi Lapin tietäjär koko maan sanomalehdlle, Lapin-Uusi-Suomi-Kansalle.

Kun huuma haihtui , palasi taivahan kansi kaamoksen mustaksi. Jo nousi hitaasti myös pirkkalaisten kuoro: ”Mekin tahdomme oman SOTE:n! Se kuuluu meille kuin kuoripäälliset perunat ja suolasärki.” Hämeen harmiksi olivat tietäjättäret lennähtäneet jo joululomalle, ja Tammerkosken rantamilla joutuu pormestari omiansa hillitsemään viikon, kaksikin. Pertuskat ja hangot ovat tanassa kosken molemmin puolin läpi joulunpyhien. Kalevankankaalla raikuu uhmakas laulu, kuin sata vuotta sitten.

Vaan ei taida olla peli vielä aivan pelattu. Rahakirstunvartijat temppelin esipihalla uskaltautuivat muistuttamaan: ”Eipä oo rahhoo soteen, ei oo rahhoo.”  Samaan kuoroon liittyi jo muitakin uskossaan heikkoja kommentoiden: ”Kansalaisten tasa-arvo, yhtenäisyys ja oikeudenmukainen kohtelu on vaarassa aina Pohjan perukoita myöten.”


Kolmentoista valtiosihteerin ja 69:n viisaan erityisavustajan sekakuoro sai ilmoille viimeisen värssyn ennenkuin valtakunta vaipui jouluiseen koomaan: ”Vaan syädähän ja juodaan hyvin (velaksi) ensin juhlapyhät. Laskun ja maksun aika tulee vasta ensi vuonna - jos vielä silloinkaa

tiistai 17. joulukuuta 2019

1´000´000 suomalaista haavetta


1´000´000 suomalaista haavetta


Maaseudun Tulevaisuus - Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa

Voisiko MT:n kyselyn tulosten taustalla olla viiteryhmä, jolle kysely on kohdennettu?
Arvaus:
Esimerkiksi Oulun, Jyväskylän, Seinäjoen Kuopion, Iisalmen, Joensuun ja Lahden talousalueilla on jo 20 vuotta muutettu "keskuskaupunkiin" ja maaseutu on tyhjentynyt. On opiskeltu, hankittu ammatti ja työpaikka sekä perustettu perhe. Nyt pitäisi saada lisää asuintilaa perheelle, mutta asuntojen hinnat ovat karanneet, koska nykyisen asunnon arvo on romahtanut Hki-Tre-Turku "väestöimurin" vaikutuksesta.
Kas, lapsuuden kotikylällä on runsaasti vapaita ok-taloja ja tilakeskuksia. Työmatka keskuskaupunkiin olisi alle 1h ja kyläkoulu on kunnan viimeinen, joten sen lopettaminen ei ole lähiajan kysymys, ellei lopeteta koko Suomea! 
Mutta sen kaupunkiasunnon arvo on suurin este haaveen toteuttamiselle. Nettiä kuitenkin selataan aktiivisesti ja suunnittelu jatkuu perheissä.

On aivan sama onko näitä maallemuuttoa suunnittelevia 1milj. vai 100´000. He ovat Salonkin asukaspotentiaalia. Maallemuuttajat kuitenkin seuraavat tarkkaan maaseutukuntien tapaa kehittää palveluja ja tapaa pitää kunta elinkelpoisena. Esim. tieto Kiskon päiväkodin sulkemisesta 2024 on "kielletty ajosuunta" -merkki kaikille wanhaan kaivospitäjään muuttoa suunnitteleville. Ennustus: seuraavaksi lähtee alakoulu n. 2027, kun kylästä ovat lapset loppuneet.
On hyvä, että kunta kertoo avoimesti suunnitelmista e n n e n päätöksiä, kiitos siitä. Valtakunnallinen media on kuitenkin pitänyt jo huolen, että Salo mielletään kuihtuvaksi kunnaksi, vaikka lähivuosina pyörrettäisiinkin jo tehtyjä/kaavailtuja leikkauksia.
Perheet eivät spekuloi, vaan valitsevat tässä epävarmassa maailmassa asuinpaikakseen pienimmän riskin vaihtoehdon sen tiedon perusteella, mitä kunnat kertovat julkisuuteen.

Onkohan seuraavaksi odotettavissa talousalueiden keskuskaupunkien vastaisku, jolla pyritään pitämään veronmaksajat kaupungissa ja tekemään maallemuutto vähemmän haluttavaksi? Onko keskuskaupunkien "palvelurakenteen tiivistäminen" sittenkin puolustuskeino, jolla maaseutumaisten kaupunkien keskustojen palvelutason ylläpito on tärkeämpää kuin liitoskuntien vanhojen keskustojen?

Tasa-arvoinen Suomi on joillekin tasa-arvoisempi kuin toisille.




keskiviikko 11. joulukuuta 2019

OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS JA OPPIVA SALO


Salon palveluverkkoselvitys esiteltiin tänään 10.2. 2019 illalla kaupunkilaisille.
Mitä jäi kahden tunnin (kaksoistunnin) oppimäärästä?

Pakkasen puolelta:
  • kylät tyhjenevät
  • koulut kylmenevät
  • kaupunki ikääntyy
  • väestö vähenee (pahin Tilastokeskuksen ennuste vuonna 2030 -8000 henkilöä nykyisestä!)
  • nykyiset opetustilat ovat/eivät ole muunnettavissa uusiin tarpeisiin ja kategorisesti "hometiloja, kun niin sovitaan"
  • yhdistettävien koulujen oppilasmäärät kasvavat
  • tunnin juna halkaisee suunnitellun laajan koulukampuksen matkalla Kirkonmäen uumenista kohti Helsinkiä
Ei aivan kaikki ole negatiivista tiedottamista:
+ opetusryhmän koko (20 oppilasta) on riittävän pieni
+ kaupunkirakenteen tiivistyminen lisää kaupunkimaisuutta
+ koululaisten yleiskunto kasvaa; omaehtoinen koulumatka 3km -> 5km (säästö 365´000€/v)
+ usko kärkihankkeiden vetovoimaan on kaupungin johdossa järkkymätön;
Salon kaupunkistrategia 2026 - Kärkihankkeet; näillä saadaan ”vetovoimaa ja pitovoimaa”
  1. Salo2021-hanke
  2. Oppimisympäristöuudistus ja Oppiva Salo
  3. Salo IoT Campus
  4. Ekovoimalaitokseen tukeutuva kiertotalouspuisto
  5. Toimiva työyhteisö
  6. Kt 52 kehittäminen Salon kohdalla, II vaihe
  7. Salon sairaalan tulevaisuus
  8. Tunnin juna
  9. Tulevaisuuden asumisympäristö
  10. Tulevaisuuden liikkumisjärjestelmä



Summarum:
Poliittisessa keskustelussa uskotaan joulupukkiin: Uskotaan, että tiheä kouluverkko on vetovoimatekijä, vaikka muuttoryntäystä ei ole näköpiirissä, koska työpaikkoja ei synny myrskytuulen lailla. Kunta on palveluntarjoaja, joka vastaa kysyntään. Tämä yhteiskunnallinen työnjako on pahasti unohtunut. ”Työpaikkojen luominen”  ei saa tarkoittaa uusia kunnallisia virkamiehiä ja työntekijöitä, siis lisää kuluja.

Grande Final:
Salon rautatieaseman (lue: Salon vaatiman Tunnin Junan Pakkopisteen) ympärille kerääntyy busseilla, takseilla, maantiemönkijöillä ja mautoilla vähenevä nuoriso opiskelemaan tietoja ja taitoja.

Vapautuvat kiinteistöt laitetaan myyntiin, Rekijoen koulun jatkoksi ( ollut jo monta vuotta myynnissä).