Suomalaisia privilegioita

 

Tutustuin sattumoisin Tampereen teolliseen historiaan monipuolisesti ja laadukkaasti toimitettujen tietolähteiden avulla. Samalla heräsi uteliaisuus, mistä kumpuaa nykyinen valtion taloudenpidon malli, joka perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen "kruunun" myöntämien privilegioiden l. etuoikeuksien nojalla; vapaa maapohjan vuokraus ja kaupankäynti, tuottojen verovapaus tai ainakin veroedut, joilla kannattamatonkin liiketoiminta käännetään kannattavaksi.

Käytämme isänmaatamme aivan kuin Suomi olisi ehtymätön Kalevalan Sampo. Privilegioita riittää jaettavaksi ulkomaisillekin sijoittajille.

Talouskasvu

 Teollinen Suomi on osannut taitavasti käyttää hyväksi jo 1700-luvulla keksittyä vapaan talouskasvun teoriaa:"Kansakunnan vauraus kasvaa lisääntyneen kokonaistuotannon ansiosta." Tuotetun vaurauden jakautuminen ei ole koskaan ollut kovin suosittu keskustelun aihe.

Talouskasvun uskonnoksi muotoutunutta doktriinia ovat kehittäneet ja haastaneet vuosisatojen kuluessa lukuisat ajattelijat, mm.  Adam Smith, David Ricardo, Thomas Malthus, Alfred Marshall, Karl Marx, Simon Kuznets, Richard Stone jne. Talouskasvu ei ole kuitenkaan ollut kapitalismin ja vapaan markkinatalouden yksinoikeus. Neuvosto-Venäjä ja sen liittolaiset ovat tehneet myös kokeiluja teollisen vallankumouksen hengessä. Ilman kasvun eetosta ei toveri Stakhanovin legendaa olisi koskaan syntynyt. Laskentakaavoja tosin on käytetty innovatiivisesti. Kannattavuuden kanssa on usein ollut haasteita talousjärjestelmästä riippumatta. Tarvitaan siis privilegioita.

Ruotsi-Suomen privilegiot

Historian harrastajat voivat tutustua sääty-yhteiskunnan määrittämään oikeuteen maahan (läänityksiin), sen tuoton jakamiseen, verotukseen (etenkin uhkasakko, ns. palovero) ja kirkon kymmenyksiin. 

Mielenkiintoista, mutta osin raskasta luettavaa ellei mieleen juolahda, että saman verottajan ikeen alla me olemme tänäänkin!

Suomen Suuriruhtinaskunnan privilegiot

Porvoon valtiopäivillä 22.3.-19.7.1809 Keisari Aleksanteri I muutti privilegioita maltillisesti ja vieläpä Ruotsin lain hengessä. Toki uusiakin  etuoikeuksia myönnettiin. 

 Piskuinen kotikaupunkini syntyi privilegion, tai oikeammin sen laajentamisen seurauksena. Tätä kuvaan kirjailija Veijo Meri oivasti kirjassaan "Huonot tiet, hyvät hevoset". Turun porvareilla oli Ruotsinvallan ajalta periytynyt privilegio l. yksinmyyntioikeus maakunnan viljalle. Joensuun kartanon Armfeltit ja Askaisten Mannerheimit yhdistivät lobbausvoimansa ja saivat kruunulta omat vientikauppaoikeudet. Satama piti tietysti rakentaa, ja Uskelanjoen suisto oli ainoa, edes jotenkin kelvollinen, satamapaikka Joensuun kartanon mailla. Syntyi Uskelan pitäjän sisälle kauppapaikka, joka 50 vuotta myöhemmin sai kauppalaoikeudet, pinta-alaltaan 74 hehtaaria.

Ja nyt pääsemme Tampereelle! Skotti James Finlayson perusti puuvillatehtaan Tammerkosken rannalle 1820. Hän sai ilmaisen maa-alueen tehtaalle, koskesta voimaa koneille ja laajat privilegiot. Puuvilla laivattiin verovapaasti Englannista, joka oli maailman puuvillakaupan ehdoton keskus. Samoin tuotannon koneet ja laitteet, ja tietysti voitot olivat verovapaita. Tampere oli ehkä Suomen ensimmäinen vapaakauppa-alue. Keisari ajatteli, että teollisen toiminnan kasvu kasvattaisi sisä-Suomen vaurautta. Seuraavat omistajat hyödynsivät halpaa työvoimaa ja etuoikeuksia täysimääräisesti: Höyrykoneet, sähköistys, oma sairaala, lapsille koulu, työtekijöille asuntolat, oma rahakin Krimin sodan aikana. Siinäpä oli tehtailija C.S. Nottbeckin valtakunta. 

"Tampereen herrat joutuu kaikki helvettiin, paitti Notpekki pääsee taivaaseen!", sanoivat torimummot 1800-luvun puolivälissä Tampereella.

Miten kävi Tampereen Free Trade Zonen Suomen itsenäistyttyä? Huonosti valvoivat Finlaysonin johtajat etujaan. Taisivat lobbarit olla laiskoja, koska etuoikeudet poistettiin ja Tampereesta tuli tavallisten kuolevaisten kaupunki.

 

Koskivoiman privilegiot

 Sotien jälkeen, Kekkosen siunauksella, aloitettiin voimallinen koskien valjastaminen sähköntuotantoon. Keppihevosena käytettiin mm. sotakorvauksia, vaikka viimeiset sotakorvausjuna ylitti itärajan (18.9.1952) paljon ennen kuin voimalaitosten voimallinen rakentaminen alkoi vuosikymmenen loppupuolella.

Tässä muutamia privilegioita:

- Nimelliset koskiosuuksien korvaukset paikallisille tiloille

- Luontovahingot lakaistiin maton alle. Esimerkiksi kalatalousvelvoitteita ei valvottu. Valtio oli useissa vesivoimaloissa pukki kaalimaan vartijana.

- Ikuinen vesivoiman nautintaoikeus ELY-keskusten myöntämänä nimellistä korvausta vastaan (Esim. Iijoki-sopimus: P-Pohjanmaan ELY / Pohjolan Vesivoima Oy)

- Mankala-periaate; rakennetaan laskennallisesti kannattamaton voimalaitos voittoa tuottamattoman osakeyhtiön nimiin, jolle valtiovalta antaa privilegiot; voimalan osakkaat saavat energiaa (sähkö/lämpö) omakustannushintaan; Yhtiö myy tuottamansa energian osakkailleen omistusosuutta vastaavalla hinnalla, joka kattaa vain kulut (korot, lyhennykset, huollot), ei markkinahintaa. Mankala yhtiöiden (mm. TVO Oy ja Pohjolan Vesivoima Oy) osakkaina ovat paljon energiaa kuluttava teollisuus kuten puunjalostus, joten tämän privilegion hyöty on merkittävä. Mankala-osakkaat pystyvät eristämään itsensä muusta energiamarkkinasta, jolla on aivan toisenlaiset pelisäännöt. 

 

 Kaivosteollisuuden privilegiot

- kaivosvaltausilmoitus on nopea tie maastotutkimuksiin

- maaperätutkimukset ilman korvauksia maanomistajille

- kaivosten rakentaminen etunojassa ennen lupia ja ympäristömääräyksiä; "valmistelevia toimia", kuten purkuputkia, teitä, huoltorakennuksia, sähkölinjoja jne.

 

Ydinvoimateollisuuden privilegiot

 Ydinvoima on aina ollut valtiovallan erityisessä suojeluksessa, joskin toiminnan valvonta on ollut esimerkillisen pedanttia, ainakin osittain. Hankkeiden privilegiot ovat hämmästyttävän moninaiset. Rakennusaikataulua edistetään katsomalla toisaalle. Varsinkin, kun ydinvoimarakentaminen on aina kytkeytynyt Suomessa ulkopolitiikkaan ja hyviin naapurisuhteisiin.

 Esimerkkinä toimii Fennovoima Oy, Hanhikivi 1, Pyhäjoki:

·       satama

·       tieverkko

·       muuntoaseman valmistelevat työt

·       rakennusaikainen sähköverkko

·       työmaan asuntolat

·       miilun onkalon louhinta

Hanhikivi1:sta oli tarkoitus tehdä mankala-yhtiö, mutta toisin kävi. Tosin Suomi Oy havahtui vasta, kun Venäjän armeija oli jo Kiovan esikaupunkialueella. Ympäristörikos Pyhäjoella oli tosin jo tapahtunut ennen sitä. Edes Krimin valtaus ei investointiprosessia pysäyttänyt. Hanhikivi on suomalaisen valtiojohdon ja privilegiopolitiikan muistomerkki nykyistä presidenttiämme myöten. Pyhäjoen kunnalle jäi käteen Musta-Pekka ja kuntalaisille luontovahingot.

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden privilegiot

 "Uusituvan energian" tuotannon privilegiot ovat kuin oppikirjasta. Jotta kannattamattoman tuulivoimatuotannon investoinnit saatiin liikkeelle, tarjottiin toiminnan alkuvuosina runsaskätisesti etuoikeuksia:

- sähkön hintatuki tuulivoimalle (vieläkin noin 1mrd€/v osalle tuulivoimayhtiöitä)

- "sujuvoitettu" kaavoitus- ja rakentamislupaprosessi

- kuntien kaavoituksen ohjausvaikutus ja alueiden primäärin käyttötarkoituksen määräykset. Kuten tunnettua, kaavamuutokset ovat Suomessa todella harvinaisia. "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin", sanoi jo Pontius Pilatus aikonaan.

 

Puhtaan siirtymän kaavoituksen ohituskaista

 Rakennuslakiin on kirjattu privilegio, nimeltään kevennetty selvitysmenettely, jossa kunnan rakennustarkastuksen "sijoittamislupa" riittää pitkän kaavan mukaisen rakentamisluvan sijaan. EU-asetus 2024/1735 (tunnetaan myös nimellä Net-Zero Industry Act eli nettonollateollisuussäädös)

 Tätä rakennuslain privilegiota voidaan soveltaa laajasti kunnan itsemääräämisoikeuden ja kaavoitusmonopolin puitteissa seuraaviin kohteisiin: 

- energiatuotantolaitos, joka tuottaa energiaa uusiutuvalla energialla (esim. biokaasuvoimalat)    

- vedyn valmistus ja hyödyntäminen

- hiilidioksiinin talteenotto, varastointi ja hyödyntäminen

- akkumateriaalien talteenotto, valmistus ja hyödyntäminen

- akkutehtaat

- datakeskukset, joiden hukkalämmöstä voidaan pääosa hyödyntää . 

 Lakipykälän haasteena on suositus rakentaa datakeskukset uusituvan energian tuotantoalueille, jotta sähkönsiirtoverkon kapasiteetti kestäisi rajusti kasvavan kulutuksen. Mitä tehdä hukkalämmölle, jos lähimpään asutus/teollisuuskeskukseen on kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä?

- akkukontit; lainsäätäjällä on mennyt sormi suuhun ja antaa kunnille vapaat kädet joko sisällyttää kontit sijoittamislupamenettelyyn tai ei

- pumppuvoimalat; kts. akkukontit. Ennakkotapauksena Kemijärven kaupunki kielsi päätöksellään 3.2.2026 pumppuvoimaloiden rakentamisen ja käytön niin tunturiin kuin Kemijokeen. https://www.kuntalehti.fi/uutiset/kemijaerven-valtuusto-torppasi-kahden-miljardin-voimalat-paeaetoes-oli-radikaali/308932

 Huom.  Tuuli- tai aurinkovoimalat on rajattu pois sijoittamislupamenettelystä. Näillä investoinneilla on jo muutenkin hallitusohjelman mukainen luvituksen sujuvoittaminen tukenaan. Tässä valtiovalta ampuu itseään juuri nyt jalkaan, ja hallitus vie eduskuntaan lakiehdotuksen, jossa vaaditaan yli 50 ha tuulivoimahankkeilta pakollista kaavoitusmenettelyä. Ensimmäiseksi maallikon mieleen tulee pilkkoa tuulivoimapuistot alle 50 ha kokoisiksi, jolloin vältytään kalliilta ja hitaalta kaavoitusprosessilta. Tosin kunnat ja valtion menettävät lupamaksujen tuottoja, mutta eipä muutenkaan tuotot valu valtion laariin. Kunnat sentään keräävät vuosittain alenevan taksan mukaan kiinteistöverotuottoja.

Ans kattoo ny, miten kykypuoluejohtoisen hallituksen esitys menestyy eduskunnassa ja mikä on investoijien reaktio, kun yksi privilegio otetaan pois.

 

Suomalainen dilemma - liian halpa sähkö

Pääkirjoitus T&T 16.2.2026 : Sähkö on Suomessa liian halpaa, ja siksi suuret investoinnit ovat vaarassa.”


Hätäinen rubriikki-selaaja antaa aivan väärän kuvan Suomen energiateollisuuden investointi-ilmastosta. Toki tuulivoimainvestoinnit ovat liki seis. Vain kolme tuulivoima-aluetta on rakennusvaiheessa 2/2026 (lähde: Suomen Uusiutuvat), mutta ennusteen mukaan sähkön kysyntä kasvaa uusiin ennätyksiin jo kahden vuoden sisällä. Datakeskukset, vedyn tuotantolaitokset yms. nostavat sähköenergian tarvetta niin että pientä ihmistä hirvittää. Kauppatieteissä tälle ilmiölle on nimikin; hetkellinen kysynnän häiriö. Ollos huoleti, kasvu kyllä jatkuu. Fingridin siirtoverkon investointisuunnitelma maksaa miljardeja.

 Ennen tulevaa kysynnän hockey stick -ilmiötä useat pienet insinööritoimistot, jotka tekevät ohuella pääomalla tuuli- ja aurinkovoimahankkeita menevät vielä nurin tai isommat ostavat ne pois jo hankkeiden luvitusvaiheissa. Etenkin ruotsalainen OX2 (Wallenberg EQT Infrastructure VI) on ollut viime aikoina Suomessa "ostohousut jalassa".

 

Ydinvoimarakentaminen 

Ministeriöissä ja energiayhtiöissä tehdään kuumeisesti suunnitelmia, miten seuraava suurydinvoimala ja lukuisat pienydinvoimalat saataisiin siirrettyä suunnittelupöydältä investoinneiksi. Privilegioita ovat energiayhtiöt jo esittäneet; tuotetulle sähkölle halutaan energiamarkkinoilla takuuhinta mankala-mallin lisäksi, muuten ei kuokka iske maahan.

 

 Valtion itselleen myöntämät privilegiot

Suunnitteilla on estemäisen vedyn siirtoputkijärjestelmä Haaparannasta halki läntisen Suomen Uudellemaalle saakka. Putken rakentaa 100% valtion omistaman Gasgrid Oy:n, joka käyttää isännän oikeutta ja linjaa putken miten parhaaksi näkee. Tiedottaminen ja neuvottelut on rajattu maanomistajiin, eikä yhteiskunnallista keskustelua käydä. Kuka nyt rohkenisi kritisoida vihreän siirtymän megahanketta, jolla Suomi tuodaan Euroopan puhtaan energian ytimeen. Voi vain arvella, kuinka monta Natura-aluetta tai  luontoarvoiltaan merkittävää kohdetta halkaistaan tämänkin edistyksen takia. Lipposelle/Aholle/Vanhaselle NorthStream -kaasuputket Venäjältä Saksaan olivat "vain ympäristökysymyksiä". Ikioma vedynsiirtoputki on tuskin edes ympäristökysymys, vaan vihreän siirtymän ylpeyden aihe.

Veroprivilegiot

 Julkinen keskustelu riepottelee valtion verotukia jokaisen hallitusohjelman julkistuksessa. Liki jokaisella vaalikaudella parlamentaariset työryhmät tutkivat miten tukiviidakkkoa voisi karsia ja yksinkertaistaa. Tulokset ovat kovin laihat ja "hanhen selkä" on liukas. 

 Valtio myöntää kahdenlaisia verohelpotuksia.

Suorat verotuet, joissa valtio sitoutuu euromääräiseen tukeen kohdeyrityksille. Meriliikenteen kuljetustuki lienee tunnetuin, samoin paljon parjatut maatilatalouden moninaiset tuet.

 Ehdolliset verotuet, joissa valtio luopuu kokonaan tai osittain verotusoikeudesta. Esimerkkeinä datakeskusten alennettu energiavero ja mankala-yhtiöiden verovapaus.

Lupaus verotuesta ei vielä kesää tee. Investointisuunnitelmasta on pitkä matka tulovirtaan, jossa privilegiota voi hyödyntää. Kaleva 17.6.2026
Suhdanteet määrittävät investointiaikatauluja, mutta valtion privilegiolupausten pysyvyys on usein kannattavuuden perusedellytys. Rantapohja 17.2.2026

Pojat tekevät bisnestä ja maakunta maksaa. Näillä mennään.

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty tekoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.