tiistai 14. lokakuuta 2025

Maisema on jokaisen oikeus

  

 


 


 







Suomen luonnon päivänä 30.8. menin metsään hyvän ystäväni kanssa poimimaan sieniä. Ajattelin, että olemme menossa luontoon, mutta emme löytäneet sitä. Sieniä löysin kylläkin korillisen, kiitos asiantuntijakaverin.

Kuljimme pitkin ojitettuja soita, jotka kitukasvuisina rääseikköinä todistivat menneiden vuosikymmenien virheitä. Kaikkialla ei Suomen vihreä kulta suostu kasvamaan. Aukkohakkuiden uumeniin emme halunneet mennä. Siellä ei juuri ruokasieniä kasva.
Jäin retkemme jälkeen miettimään, kuinka harvoin pysähdymme katselemaan elinpiirimme maisemia. Pidämme itsestään selvyytenä uuden ajan maisemallisia monumentteja, joista kulttuurin kerrostuneisuus on kaukana.

 

 

Luoda - Luonne- Luonto 

Luonto oli karjalaisten vanhan käsityksen mukaan ihmisen (tai ehkä muunkin persoonan omaavaksi koetun asian tai ilmiön) suojelushaltija. Tämän olennon nimestä on tullut sekä ympäristöä tarkoittava sana luonto että perustavanlaatuisia ihmisen tai eläimen henkisiä piirteitä tarkoittava sana luonne. 

Luonto esiintyy suomenkielessä jo 1500-luvulla. Sana yleistyi vasta 1840-luvulla. (Kotus) Alunperin sana tarkoitti ympäristöä, jota ihminen ei ole muokannut. 

 

Maisema

Maisema on aistein havaittu suhteellisen laaja ympäristö. Maisema on vanha maa-sanan johdannainen. Eri ilmiöiden mieltäminen maisemiksi on laajentunut, ja nykyään puhutaan väljästi esimerkiksi äänimaisemista ja mielenmaisemista.

 

Maiseman historia


Ensimmäinen realistinen kuva suomalaisesta järvimaisemasta. C. P. Hällström: Näköala Hauhon Vermasvuorelta, 1799.

Wikipedia kertoo: 1700-luvun lopulta lähtien Suomea on esitetty kuvissa realistisina ylhäältä nähtyinä järvimaisemina. Nämä panoraamat alkoivat kansallisen heräämisen myötä ilmentää kansallisuusaatteen mukaista käsitystä yhtenäisestä maasta ja kansasta. Havaitun ja kuvatun näkymän ohella rajattu alue miellettiin myös maisemaksi. 
Topeliuksen Maamme-kirjassa 1800-luvulla maisema-sana tarkoittaa lähinnä maakuntaa. Joissain murreilmaisuissa maisema tarkoitti myös seutua tai maastoa.
Suomen taiteen kultakausi 1800-luvun lopulla näytti maiseman monipuoliset mahdollisuudet. Kuvan ohella maisema kuvattiin osana muuttuvaa ja elävää todellista ympäristöä.

 

Tiedätkö, mihin maisemamaakuntaan asuinalueesi kuuluu?


Vuodesta 1993 on Suomi jaettu kuvan maisemamaakuntiin sisältäen 158 valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta.
Suomen maisemamaakunnat.




 














Missä luonto on tänään?

Ympäristönhallinto ja luonnonperintösäätiö yrittävät parhaansa mukaan neuvoa lukutaitoisia löytämään luonnon ympäristössämme ja suojelemaan sitä. 
Huom. luonto ei ole sama asia kuin ympäristö! 
Tässä linkkejä uteliaille:
https://www.ymparisto.fi/fi
https://luonnonperintosaatio.fi/

Täältä voit tarkastella ajantasaista tietoa ympäristön tilasta Suomessa:
https://tarkka.syke.fi/eo-tarkka?ver=0&lang=fi

 

Maan omistus vs. maiseman omistus

 

Maan omistukseen ei mielestäni pitäisi kuulua omistusoikeutta maisemaan.

Rakennusluvat eivät huomioi maisemahaittoja. Päinvastoin, esim. kaivosten la louhosten reuna-alueet "kaapataan", ja niille asetetaan täydellinen käyttökielto. Tosin ko. alueilla sallitaan avohakkuut. HS 12.10.2025
Kuntia, joilla on kaavoitusmonopoli, ei velvoiteta tekemään kaavoituspäätöksiä kokonaisetu edellä. Teollisuuslaitokset, voimalapadot, sillat, tiet, rautatiet, sähkölinjat, aurinkovoimalat, tuulivoimalat, kaivokset, louhokset, datakeskukset, kaikki kaavoitetaan toisistaan erillisinä. Suomi on suuri maisemallinen tilkkutäkki. Kotimaisema pirstoutuu usein "ennen kuin asukkaat ehtivät sanoa edes kissa".

 

 

Maanvuokraus vs. Maiseman vuokraus

 

Energiakaavoituksen YVA-menettelyn sivulauseissa ei puhuta maisema-arvoista. Havainnekuvia piirrettään älykkäillä ohjelmistoilla kansalaisten ihmeteltäväksi. Se riittäköön maisema-analyysiksi ilman kommentteja. "Kyllä silmä tottuu.", on kaavoituskonsulttien ja kuntajohtajien vakiovastaus.


Omakohtainen kokemukseni on esimerkki ajatusmallista, jossa maaomistus on etusijalla ja kaikkien asukkaiden yhteinen maisema on vuokrataan (korvauksetta) yhdessä maapohjan kanssa uusiutuvan energian tuotantoon. Kuvat alla on otettu kesämökkimme rannassa 10/2025. 10 vuotta sitten maisemassa ei ollut yhtään tuulimyllyä, nyt näkyvissä on kirkkaana päivänä 93 kpl!



Olhavajokisuu, Ii


Menetettyä maisemaa ei takaisin saa. Ennallistaminen ja kunnostaminen ovat erittäin kallista ja lopputulos on usein kompromissi ihmisen taloudellisten arvojen ja luontoarvojen välillä. Kannatan siitä huolimatta mm. 

- luonnonmukaisten kalateiden rakentamista padottuihin virtavesiin 

- epäonnistuneiden soiden kuivatusten palauttamista

- lakkautettujen turvesoiden vesitasapainon korjaamista

- valikoitujen turvepeltojen palauttamista luonnotilaan vesittämällä

 

 

Yliopistomiestä harmittaa

 

Kansakunta ei ole yksimielinen ja teknokraattien viestit ovat selkokielisiä.

 

Yle Aamu-tv 28.8.2025
-Teollisen kokoluokan tuuli- ja aurinkovoiman rakentaminen on kannattavaa. Saksassa on moninkertainen määrä aurinkovoimaloita. 
- Kiinassa tuotetaan tuuli- ja aurinkoteknologian komponentteja kustannustehokkaasti, joten niiden tuonnista ei tule olla huolissaan, kunhan kontrolli- ja tehoelektroniikka ovat omissa käsissä.

”Toivottavasti energian kulutus kasvaa.”
Juho Erola, energiatehokkuuden professori, LUT uni


Onhan se harmillista, että Suomen sähköenergian kulutus ei ole kasvanut moneen vuoteen, ja kasvua tavoitteleva energiateollisuus odottaa energiasyöppöjen datakeskusten tsunamia Suomeen ja nopeaa liikenteen sähköistymistä. Näin edistetään talouskasvua ja taloudellista toimeliaisuutta. Tosin halvan energian hyödyt valuvat ulos maasta, koska teknologia ja investoinnit ovat ulkomaisia. Toki hukkalämmöllä saadaan lähiseudun torpat lämpimiksi. 


Avoin kysymys: Eikö nämä datahukkalämpökeskukset pitäisi rakentaa Österbotteniin, teollisen luokan vihannestuotannon naapuriin?

 

Tulemme näkemään lähivuosina hillitsemätöntä maisemanmuokkausta kyseenalaisin perustein, kuntien kiinteistöverotuottojen nimissä. Vihreä siirtymä siirtää Suomen luontoa historiaan, hehtaari kerrallaan.

 

 

Luontoystävällistä maiseman muokkaus ilman säätelyä

 

Radio Suomen Päivä 13.8.2025

”Olemme jo vuodesta 2023 rakentaneet vain luontoystävällistä tuulivoimaa.”

- Anni Mikkonen, ympäristötieteilijä, toimitusjohtaja Suomen Uusiutuvat ry.

 

Yle Aamu-tv 28.8.2025

"Pienen kokoluokan uusituvan energian hankkeille ei tarvittaisi kaavoitusprosessia ollenkaan. Se vain nostaa kustannuksia ja viivästyttää rakentamista."
-
Anni Mikkonen, toimitusjohtaja, Suomen Uusiutuvat ry.

 

 

Uudisrakentaminen ja maisema

 

Esimerkki Lounais-Suomesta: Kultaranta Resort Oy kaavailee rakentavansa 7-kerroksisen hotellin Naantalin Luonnonmaalle. Kaupunki käynnisti kaavamuutoksen syksyllä 2024. Sen jälkeen tehtiin suunnitelmia ja havainnekuvia yms. arkkitehtitoimiston ja kaupunkisuunnittelu

Viranomaislausunnot on annettu. Mm. Museovirasto vaatii kerrosmääräksi kaksi, ja kaupunki empii myös alkuinnostuksen laannuttua. Kaup.hallitus ja kaup.valtuusto painivat lämpimikseen. Lain vaatima kansalaisvaikuttamisteatteri alkoi 10.10.2025, jotta mielensäpahoittajat saavat puuskahdella digitaalisesti kaavaehdotusta katsellessaan. En usko sillä oleva mitään todellista vaikutusta.

Arvioikaa itse havainnekuvaa:




 









Missä ihminen, siellä muokataan maisemaa

 

Mielestäni kannattaisi jättää edes hiukan luontoa jäljelle jälkipolvien ihmeteltäväksi.

Rauhoitusalueet, luonnonsuojelualueet, soiden, metsämaiden ja vesistöjen ennallistaminen ja kunnostaminen ovat oikeansuuntaisia tekoja.

Me pieni alle 6 miljoonan ihmisen kansa mahdumme kyllä Suomeen, vaikka osa alueesta olisikin sitä oikeaa luontoa.

 

Talousmetsätkin ovat osa maisemaa, vaikka ihmisen kädenjälki niissä näkyykin. Onko kuitenkaan aivan pakko sen kädenjäljen olla nyrkinisku? HS 5.10.2021













Raaskan saari, Keurusselkä 10/2021 

 

 

  

Luonto ja maisema eivät ole enää itsestäänselvyyksiä

 

Olemme valmiit ajamaan satoja kilometrejä kokeaksemme kauniin luonnonmaiseman: Koli, Punkaharju, Lapin tunturit, rannikon koskemattomat rannat. Samoin perinnemaisemat, kuten Vanha Rauma ja Turun käsityöläismäki vetävät matkailijoita puoleensa. Ilmastonmuutos muuttaa maisemaa, ja muutoksen pysäyttäminen tuntuu välillä mahdottomalta. (Kaleva 13.10.2025) Koskematon luonnonmaisema on kuitenkin maisema, muuttuneenakin.

 

Miltä tuntuisi, jos perittäisiin maisemamaksu esim.

- Saanalle kiipeämisestä

- Punkaharjun maisematiellä ajamisesta

- Kolin näköalan ihastelusta

- Laitilan Untamalan raittikylään tutustumisesta

jne.

 

Kansainvälinen Maisemapäivä 20.10.2025




 








Kansainvälistä maisemapäivää vietetään vuosittain 20. lokakuuta. Vuonna 2025 päivää juhlistetaan muun muassa valokuvakilpailulla ja maisemakävelyin. Maisemapäivällä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että maisemat ovat olennainen osa kaikkien kulttuuriperintöä, identiteettiä, hyvinvointia ja elinympäristön laatua sekä monimuotoisuutta. Maisemapäivän taustalla oleva Euroopan neuvoston maisemayleissopimus kannustaa kaikkia osallistumaan maisemien tarkasteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon.

 

Rohkaisen kaikkia tutkimaan oman maisemamaakunnan tarjoamia luontokohteita ja ulkoilemaan sananmukaisesti "kotimaisemissa" ja jakamaan maisemakokemukset perheen ja ystävien kesken!

 

Jouko Häyrynen

luonnonetsijä

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty tekoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

sunnuntai 12. lokakuuta 2025

50 vuotta sitten

 


Greenman 12.10.1975

 

Viisikymmentä vuotta sitten teki iiläinen Greenman ensimmäisen keikan Martinniemen työväentalolla. Nietsu (Pekka Niemelin) oli puuhamiehenä konsertille ja houkutteli/maanitteli meidät mukaan. "Pittää sitä jotakin järjestää" oli hänen mottonsa. Olimme mielestämme kovassa seurassa; Rocket ja Timjam Oulusta.
Koko syksy hinkattiin ja viilattiin omia biisejä keikalle. Vain kaksi coveria oli lyhyessä setissä: Isokynä Lindholm, Puhtaat Laivat ja Wishbone Ash, Ballad of the Beacon. Keikan jälkeen soundiamme verrattiinkin juuri Wishbone Ash´iin. - Olin siitä hiukan ylpeä!


Paikallislehti Rantapohja kirjoitti konsertista, mutta lehden vuiosikerran 1975 digitointi on vielä kesken. Palaan asiaan, kun saan lisää tietoa.

 

Kuva, joka sisältää kohteen teksti, Fontti, tunniste, Materiaalinen omaisuus

Tekoälyllä luotu sisältö voi olla virheellistä.

 

Kuva, joka sisältää kohteen ruoho, vaate, piha-, taivas

Kuvaus luotu automaattisesti

Alarivi: Kari Ikonen, keyboard - Jouko (Punttu) Kakko, fonit ja laulu - Jorma Piri, rummut 

Ylärivi: Seppo (Amon Düül) Kukko-Liedes, soolokitara - Jorma (Jörö) Piri, basso - Jouko (Joxa) Häyrynen, komppikitara ja laulu, songwriter.

Seppo (Lantsu) Veijola oli miellä roudari, sähkömies ja joka paikan fiksari.

 

 

Facebook-kommentteja 15 vuoden takaa:

 

Jorma Jörö Piri

Promokuva paikalliselle keikkamyyjälle!

 

Jukka Rossi

Jörö, sinä olet ihan ROCK!!!

 

Pekka Väänänen

Eikö siinä ole Ikosen Karikin. Här kommer Grönmannen.

Pekka Väänänen

Tonko, Tonko, Tonk.

 

Tarmo Huovinen

Näyttäs olevan uuden karhea Stigakin kuvassa.Meinan tuo ruohonleikkuri. Liekö Junnilassa otettu kuva.

 

Jorma Jörö Piri

Joukon navetan takana 😃 Lantsu otti kuvia.

 

Jouko Hayrynen

vas. ylh: Amon Duul, Jörö, Joxa

alh. Kari, Jouko ja Make

= Tonko tonko tonk ... Pekka se vielä muisti, vaan muistatko "partakoneenteriä Sunlight -rasiassa" ?  Joxa

 

Jorma Jörö Piri

Tai "Frozen bicycleman with black oranges" Tonkohan oli hittibiisi, ois pitäny levyttää niin oltas rikkaita ja kuuluisia ;D

 

Jouko Hayrynen

Yess! ja B-puolelle "Meidän Ambulanssi", jossa komppi kääntyy.

 

Jorma Jörö Piri

😃

 

Tarmo Huovinen

Onko milloin odotettavissa comeback-keikkaa?

 

Jorma Jörö Piri

Tarmo: Hyvä idea 30-vuotis juhlakonsertti! Riku... hetkinen.. jotenkin tutun kuuloista?

 

Kari Ikonen

Frozen bicycle man with black oranges. Nyt on kyllä aiheeseen sopiva keli. Olipas mukava "muisto" tuo kuva. Kiitos Jörö!

 

Jouko Hayrynen

"Partateriä Sunlight-rasiassa"

 

Pertti Utriainen

Karilta oon varmaan jo kaikki muut jutut kuullut, paitsi tuubasoolon!

 

Jouko Hayrynen

Wanhan Farfisan saundeja ei voita mikään! ... paitsi Ibanez, joista lähti vain se yksi saundi.

 


Kuva, joka sisältää kohteen vaate, Ihmisen kasvot, kitara, soitin

Kuvaus luotu automaattisesti 

Keikalla Yli-Iissä, Nasevan talolla syksyllä 1975.

 

C-kasetin verran löytyy äänitteitä yhtyeen lyhyestä, joskin loistavasta, urasta ainakin minulta ja Sepolta.

 Armeija vei miehiä syksyllä 1976 ja sitten piti hankkia ammatti ja mennä töihin ympäri Suomea. Pohjois-Suomi oli aika tyhjä ja näköalaton paikka nuorille 1970-luvulla ... 

Joxa

 

 

muuta

 


tiistai 7. lokakuuta 2025

Luovutuksia ja rahanjakoa

 



Suur-Salolla on perustamisesta lähtien vuodesta 2009 ollut pakottava tarve jakaa pois vähää yhteistä omaisuutta. Yhdistymisvaiheessa sai uusi suurkaupunki valtion starttirahaa. Sitä yritettiin jakaa "puoluetukena" poliittisten voimasuhteiden mukaan salolaisille kunnallisjärjestöille. Kun moitin asiaa julkisesti kuntalaisen ominaisuudessa, oli vastaus: "Älä sinä Jouko välitä. Nämä ovat verirahoja!" Onneksi valtiovalta puuttui asiaan ja rahat siirrettiin puolueiden pokeripöydältä takaisin yhteiseen kassaan.


Seuraava avokätinen rahanjako koettiin Turun hakiessa Euroopan Kulttuuripääkaupunki -titteliä. Turku2011 -säätiö sai Salon kaupungilta 100´000 euron vastikkeettoman lahjoituksen. Jotkut kenties vielä muistavat, kuinka 
Turku2011 päättyi taloussotkuihin, takaisinperintään ja tulehtuneisiin ihmissuhteisiin.

 

SAMU, Salon museopalvelut, sai 70´000€:n tunnustuspalkinnon hyvästä museotyöstä valtioavun lisäksi vuodelle 2020. (SSS 11.11.2019). Rahat menivät kaupungin yhteiseen kassaan ennen kuin museotoimi ehti sanoa edes "kiitos". Kaikki valtionavut jaetaan kunnallisen itsehallinnon nimissä harkintaperusteisesti, ei korvamerkittyinä. Hyvä museotyö ei kauas kuulunut.

 

Nykyinen Suur-Salo pistää vielä leveämmin rahaa menemään. Länsirata Oy "saa" Salon kaupungista lojaalin osakkaan 25 milj.€ + 25 milj.€ pääoman korotuksella. Lisäksi tulee yhtiön 500 milj.€ lainatakuut jo korot päälle. Huom. velka-veljenpoikakin pitää maksaa joskus takaisin!
"Eikä tässä vielä kaikki", toteaisi mainosmies. Kaupunki on jo sitoutunut luovuttamaan vastikkeetta maa-alueita uuden ratalinjauksen 1. vaiheen rakentamista varten (
SSS 28.8.). Jos rata ei toteudu, jää Länsirata Oy:n taseeseen ainakin maaomaisuutta, jota tietysti hallitaan osakkaiden omistusosuuksien mukaan.

 

Radan toisen vaiheen, erämaataipaleen Salo-Lohja, maa-alueet ovat pääsääntöisesti yksityistä omaisuutta, joten lahjoituksia tuskin tullaan näkemään. Silloinhan perittäisiin luovutuksista lahjavero! Suoritettaville pakkolunastuksille on nykykielessä kauniimpi ilmaisu "haltuunotto". 

Lahjoitushuumassa on kaupunki myös hallintopäätöksellä lakkauttanut luonnonsuojelualueen ratalinjauksen alta. Viitasammakot, vuollejokisimpukat, lepakot, saukot yms. ikävät hidasteet saavat mennä. "Olkka niin hyvä vaa, herrat radanrakentajat!"

Maisemankin voi Salo ilman omantunnontuskia luovuttaa. Lukkarinmäki (RKY, rakennetun kulttuuriympäristön alue) on kaavoituksessa jo nuijittu halkaistavaksi. Kelvoton kallioaines ei mahdollista tunnelin rakentamista. Lukkarinmäen sarkofagi on aloittamista vaille valmis.

 

Kansallisesti merkittävät investoinnit voisi nähdä toisinkin.
"Mä itse näen, että tässä puhutaan investoinnista, jonka vaikutukset ulottuvat yli nykyisten sukupolvien, ja puhutaan sadan vuoden investoinneista. Kyllä se on äärimmäisen tärkeä meille Vihdissä. Me suunnitellaan parhaillaan noin 9000 asukkaan uutta asemanseutua tänne Vihtiin. Meillä on tällä hetkellä hyvät tieliikenneyhteydet, mutta meillä puuttuu henkilöraideliikenne, ja me nähdään, että se on kunnan kehitykselle, niin työssäkäyvien kuin opiskelijoiden osalta äärimmäisen tärkeä niin sinne Uudenmaan suuntaan kohti Helsinkiä, kuin Varsinais-Suomeen."

- Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola (Yle 3.9.2025 TV:n Alueuutiset)

 

Lohja kaavoittaa yli 10´000 asukkaan uuden Lohjansolmun asemanseudun. Perusteina suora raideyhteys Helsinkiin ja muuttoliike Lohjalle. Paljonko riittää Helsinkiin pendelöiviä asukkaita Saloon, jos ensimmäiset 20´000 muuttavat Vihtiin ja Lohjalle? 

Salon kaupungin Länsirata-investointiin liittyvää kaupunkikehityssuunnitelmaa en ole julkisuudessa nähnyt. En myöskään E18-moottoritiekäytävän hyödyntämisen kokonaissuunnitelmaa. No, tie on vasta 16 vuotta nuori, joten kiirettä ei taida olla. 

 

Tässä haamukirjoittajan ehdotus kaupungin johdolle uuden vuoden puheeksi:
"Salolle uusi oikorata on pitkäntähtäimen projekti, joka on ehdollisesti tuettavien hankkeiden joukossa. Salo investoi vain kaupunkia suoraan hyödyttäviin kohteisiin, jota Länsiradan 1. vaihe Pasila-Lohja ei ole. 
Tulemme investoimaan lähiraideliikenteeseen Salo-Turku-Naantali sekä Länsiradan toiseen vaiheeseen Salo-Lohja. Samalla kaavoitamme uuden maaliikennekeskuksen E18-moottoritien varteen, johon myös Länsiradan linjaus siirretään. Emme halua olla pelkkä junien "trainspotting" piste. Kaupungin liikenneinvestointien yhteisarvo 2026-2030 on noin 50 milj.€. Ennakkoehtona on, että valtio investoi vähintään yhtä suuren summan em. kohteisiin ja sitoutuu lunastamaan Länsirata Oy:n osakekannan rakennetun radan arvoa vastaavalla summalla. 
Samalla Salo parantaa asukkaiden asumisturvallisuutta ja -viihtyvyyttä korjaamalla katuverkkoa sekä vesi- ja viemäriverkostoa. Myös jätevesien käsittelyä parannetaan ja näin ennallistetaan kaupungin arvokasta vesiluontoa. Koulu- ja sivistystoimi tulevat olemaan Salon kehittämisen erityisala. Ilman pitovoimaa ei ole edellytyksiä vetovoiman hyödyntämiseen, joten asuntomessuhanke ei ole nyt ajankohtainen."

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

Jouko Häyrynen

Kisko


Kolumni on julkaistu lyhennettynä Salon Seudun Sanomissa 11.10.2025