Maalisuora

 

Suomen presidentinvaalien 2024 ensimmäinen kierros on ohi. Kaksi kärkiehdokasta jatkavat toiselle kierrokselle, koska ehdotonta enemmistöä äänistä ei saanut kukaan. Kansa on puhunut, pulinat pois - mutta ...

 

Seitsemän kisasta pudonnutta ehdokasta purkavat vaalikoneistonsa. Kiitospuheet on pidetty ja tukiryhmistä tai valitsijayhdistyksistä ei puhu enää kukaan. Ehdokkaat voivat jälleen olla reilusti perussuomalaisia, oikeistoliberaaleja, keskustalaisia, vasemmistoliberaaleja, sosialisteja, kommunisteja, kristillisiä tai oman tiensä kulkijoita. Kaikilla ex-ehdokkailla jatkuvat työt, jopa kansanedustajilla 6.2. hyvin ansaitun, mutta lyhyen joululoman jälkeen.

 

Vaalikamppailu oli siisti, asiallinen ja kohtelias. Toisia ehdokkaita kunnioitettiin, kuten Suomen jääkiekon maajoukkue pelatessaan Neuvostoliiton Punakonetta vastaan vielä 1980-luvulla. Lehdistö on varpaillaan ja itsesensuuri toimii. Toisen kierroksen avauksia ei vielä ole julkistettu eikä ehdokkaiden virheettömät haarniskat ole saanut naarmuja. Vaalikarja odottaa kuitenkin vetäviä otsikoita, olivat ne relevantteja ehdokkaiden arvioinnin kannalta tai ei. Näin toimii myös tiedotusvälineiden menekin edistäminen.

 

Kaksi kärkiehdokasta jatkavat politiikan näytelmän masked singers -kisaa. Heidät on tuunattu keskivertosuomalaisiksi, jotka syleilevät 11.2. saakka koko Suomen kansaa. Jossakin verhon takana täytyy pitää vasemmistolaisuus, oikeistolaisuus, vihreys, teknokraattisuus, rauhanrintama, aseistariisunta, maamiinat, asevarustelu, Natosuhteet, ydinaseet, rajojen täyssulku / osittainen auki pitäminen, kaupunki-Suomi, maaseutu-Suomi, sukupuoliset suuntautumiset, maahanmuuton kiristäminen jne. 
Toivottavasti emme kuule/näe slogania ”Koko Suomi on pidettävä asuttuna.” Se ei merkitse enää mitään - tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. 

 

Oma lukunsa ovat Venäjäsuhteet/Tehtaankatu 1B. Parivaljakon poliittisesta historiasta toki löytyy hyvinkin läheistä yhteistyötä SNTL:n kanssa. Lukusuositus: Sokea Peili, Oleg Gordievsky ja Inna Rogatchi 

 (ISBN 951-0-21082-X , Werner Söderström v. 1997)

 

Ei ole helppoa olla loppukilpailussa kaikille mieliksi ja pyrkiä houkuttelemaan kannattajikseen 47% ensimmäisellä kierroksella pettyneitä äänestäjiä. Noin 1,5 miljoonaa äänestäjää käy sisällään Jaakobin painia. Valinta ei kaikille ole helppo. Pettymys oman heimon vaalitappioon painaa ehkä mieltä, ja nyt pitäisi valita toinen kovinkin epämieluisesta vaihtoehdosta. PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan, Jani Mäkilän sanoin: "Valinta täytyy tehdä ruton ja koleran välillä." Yksi vaihtoehto on jäädä kokonaan pois toisen kierroksen äänestämisestä ja liittyä Suomen Nukkuvien Puolueeseen (SNP). 

Äänestäjien vakuuttelu tietää kaksintaistelijoiden ahkeraa vierailua pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa ja kunnissa, "alemman tieverkon alueella".

Huom. SNP sai vain 25,1, % äänistä, eikä ollut enää Suomen suurin puolue, vaan numero 3! Pitäisikö harkita d’Hondtin suhteellisesta vaalitavasta luopumista, pilkkoa vaalipiirit pienemmiksi ja siirtyä suoraan henkilövaaliin Englannin mallin mukaisesti? Suora presidentinvaali on Suomessa todistanut suosionsa.

 

Edustuksellisen demokratian valintaprosessi toimii perustuslaissa valitulla tavalla Suomessa. Itse demokratian toimivuudesta voi olla montaa mieltä, ja se onkin ehtymätön aihe kahvipöytäkeskusteluihin. Hyvä, että keskustellaan. Se on olennainen osa sananvapauttamme.

Kansalaiset, kohti toista kierrosta ja vaaliuurnia! Maalisuora aukeaa. Jokainen ääni lasketaan toisin kuin eräissä suurissa maissa idässä ja lännessä.

 

 

UM-gate

 

Helsingistä lennätetään:

79 ulkoministeriön työntekijää allekirjoitti marraskuussa kirjeen ulkoministeri

Valtoselle ja ilmaisi tyytymättömyytensä Suomen valitsemaan linjaan Lähi-Idän politiikassa. "Asiasta uutisoi ensin STT 10.1." https://yle.fi/a/74-20068659

 

Kirje oli ilmeisesti tarkoitettu avoimeksi, koska UM julkaisi sen. Muutenhan vaarana olisi ollut maan turvallisuuden ja kansainvälisen imagon kannalta arveluttava tietovuoto. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6d9069b1-85a3-4436-99f5-685d812fa09f

Allekirjoittajien nimiä ei UM suostunut julkaisemaan, vielä.

Allekirjoittajia kutsutaan julkisuudessa aktivisteiksi, nuoremman polven idealistiseksi aktivistiporukaksi, varjonyrkkeilijöiksi jne. Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. 

Nyt tarvitaan allekirjoittajien nimet julkisuuteen, ettei tästä tule uusi Tiitisen lista. Journalistit töihin! 

Kirjettä käytettiin heti julkitulon jälkeen politiikan työkaluna. Presidentinvaalit ovat saamassa sittenkin sisäpoliittista polttoainetta debattiin, vaikka sisäpolitiikka ei (muka) presidentille kuulukaan. Ulkopoliittinen tilanne on sen verran vaikea ja ´natoutunut´, ettei siellä ole tilaa käsirysylle. Siispä kääntykäämme sisäänpäin.

Ehdokas Urpilainen tuomitsi hallituksen (lue: maan) ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan häilyväksi ja jälkijättöiseksi. https://www.is.fi/politiikka/art-2000010110527.html  Kas kummaa, nämä ajatukset eivät tulleet julki esim. Ylen vaalitentissä 3.1. 
Ehdokas Essayah tuomitsi tuoreeltaan 10.1. vaalitentissä UM-kirjeen. Hän luonnehti allekirjoittajia kapinallisiksi, joilla ei ole lojaalisuutta istuvaa hallitusta ja ministeriä kohtaan. 

Ehdokas Andersson kertoi jo ennen UM-gaten puhkeamista, että tiukassa sisäpoliittisessa tilanteessa (esim. SAK-EK-valtioneuvosto) hän presidenttinä kutsuisi osapuolet "keskusteluun kanssaan". Tulkitsen, että UM-gate täyttäisi tiukan poliittisen tilanteen tunnusmerkit. UM-kirjeen vaatimus "sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen ja kv-oikeudellisista velvoitteista kiinni pitäminen" ovat kuin suoraan Anderssonin vaaliohjelmasta. Yleisluontoisia julkilausumia myönnän, mutta kuitenkin identtisiä.

Lisää presidenttiehdokkaiden kommentteja on varmasti tulossa, kunhan puoluetoimistot ja kannatusyhdistysten tiedotusvastaavat saavat aseteltua sanansa mahdollisimman nasevasti tukemaan ehdokkaan julkista minää. Raja palatsivallankumouksen tukemisen ja isänmaan asialla olemisen välillä on hiuksenhieno.

 

"Jottain tarttis tehrä"
Suomen ulkopoliittinen linja ei ole muuttunut koskien Gazan sotaa. (Otin vapauden käyttää määritelmää "sota", koska sotia ei ole julistettu enää kymmeniin vuosiin) Ulkoministerin velvollisuus on palauttaa ministeriönsä luottamus ja tuki valtioneuvoston toimille. YK ei pääse yksimielisyyteen strategiastaan Palestiinan kysymyksessä (onko sillä edes strategiaa?), ja Suomi on ilmaissut äänestyksissä oman kantansa. Pulinat pois, ainakin UM:n seinien ulkopuolella. On kai heilläkin tiedotusvastaavat ja määritellyt puheoikeudet? Jos Suomen ulkopoliittinen kanta ei miellytä osaa UM:n työntekijöitsä, on heidän ryhdyttävä tekemään henkilökohtaisia valintoja.

 

Vaihtoehtoisia toimintamalleja ilman lukijan kuluttajansuojaa:




1. 79 kirjeen allekirjoittajaa irtisanoutuvat vapaaehtoisesti ministeriön palveluksesta. He ovat kirjeessään jo irtisanoutuneet Suomen ulkopoliittisesta linjasta, joten työsuhteen päättyminen olisi looginen jatko osoitetulle epäluottamukselle Tasavaltaa kohtaan. Kädenojennuksena ja armon osoituksena valtioneuvosto ei ryhtyisi oikeustoimiin tätä kapinaryhmää kohtaan. 

 

2. Ministeri Valtonen irtisanoo allekirjoittajat. Samalla kapinaryhmä joutuu rikostutkinnan
kohteeksi esim. nimikkeellä kv-yhteistyön vaarantaminen. Tästä seuraisi tietysti oikeudenkäyntejä, epäedullista julkisuutta, loan heittoa ja vaatimuksia hallituksen eroon tai ainakin ministerivaihdoksiin. Kreml olisi todella tyytyväinen tilanteeseen. Lopputuloksena olisi Helsingin merialueella runsaasti vapaa-ajan kalastajia n. vuoden verran, kun UM:n henkilöstöä siirrettäisiin palkalliselle karenssivapaalle. (Englannissa menettelyä kutsutaan nimellä: henkilö siirretään puutarhatöihin l. gardening  lat.huom.) Eipä ihme, että Englanti tunnetaan loistavista puutarhoistaan!

 

3. Kapinaryhmä vetää kirjeensä takaisin, katuu tekoaan ja ulkoministeriö jatkaa töitään vaalikauden loppuun,
 tosin erittäin huonon työilmapiirin vallitessa. Jälkimaininkeina on odotettavissa organisaatiouudistuksia
 ja huomattava joukko tehtävän vaihdoksia koko ulkoasiainhallinnossa. 

Millainenhan on työilmapiiri juuri nyt UM:ssa kapinakirjeen seurauksena? Ministerin tulee reagoida ennen kevään Diplomaattipäiviä, jolloin on uuden presidentin vuoro ottaa kantaa asiaan. 

 

Kaikissa em. vaihtoehdoissa tulee järjestää Tasavallan Päämiehen puhuttelu koko ministeriölle ja diplomaattikunnalle. Puhuttelun pitää uusi presidentti, jotta valtiojohto sitoututetaan kokonaisuudessaan asiaan.
 Diplomaattikunnan ja utva:n ohella UM on presidentin ulkopoliittisen toiminnan tärkeä yhteistyökumppani.

 

Mielenkiintoinen vaalivuosi jatkuu. Pidelkää laidoista kiinni. "Taas mennään!", sanoi Sanna Marin aikoinaan.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

Mielettömiä mielen räjähdyksiä

 

Finglishtynyt äidinkielemme tuottaa ilmaisuja, jotka ovat pahasti inflaation 

kärsineitä kuten amerikkalaiset vastineet. Puhuttu kieli ujuttautuu kirjoitettuun kieleen, koska pikauutisoinnin maailmassa ei ole aikaa eikä halua miettiä mitä laittaa esille digipaperille. Alla pari esimerkkiä.


 

Mieletön 

(arkikielessä huikea, suunnaton, tavaton)

Asian tai henkilön tulee olla mielettömän hyvä, jotta se ylittäisi median kuluttajien havaintokynnyksen (entinen uutiskynnys, lat. huom.) Ei riitä, että asia olisi vain

todella hyvä tai erittäin hyvä. Hyvä,parempi, paras on niin eilistä.

Kun Amerikassa erinomaisuutta ilmaisevat superlatiivit on kulutettu loppuun, seuraava ilmaisu on ”the shit”. Yllätys yllätys, se onkin hyvin positiivinen ilmaisu.

Mitähän tunkiotermiä käytämme seuraavaksi täällä Härmässä? Nykyisin jatkamme keskustelua sikojen läävässä: "Se on kyllä sikamakee juttu!"




Räjähtää käsiin

Kun jonkin kasvaa voimakkaasti, usein odottamattomasti, niin se tietysti

”räjähtää käsiin”. Nämä poksahdukset saavat joskus koomisia piirteitä.

 

Otsikko Lapin Kansa 9.1. ”Pakkaset saivat akkukaupan räjähtämään käsiin.”  Ottaen huomioon akkumateriaalien vaarallisuuden ja myrkyllisyyden ihmiselle, uutinen on erittäin huolestuttava. Ympäristökatastrofin aineksia ilmassa pakkaskeleissä.

 

Lisää räjähdyksiä:

Keikkalääkärien palkkiot ovat räjähtäneet käsiin.

Suomalaisten ylipaino-ongelma räjähtää käsiin.

Sähkön hinta  (luonnollisesti) on räjähtänyt käsiin jo monta vuotta sitten.

Etätyön epäillään räjähtävän käsiin (vielä on siis aikaa).

Kannabisongelma on räjähtänyt käsiin ympäri Suomea.

Keskustan ja Perussuomalaisten hallituspeli räjähti käsiin viime keväänä.

Sotepommi uhkaa räjähtää Orpon hallituksen käsiin (ja todennäköisesti räjähtääkin).

Koronan omikronvariantti levisi ja räjähti käsiin.

jne.

 

TUKES tulisi vaatia julkisen sanan työntekijöiltä räjähdysainesertifikaattia, ettei tulisi

lisää tahallisesti aiheutettuja yläraajavammoja.

 

Lehdistön varomattomat sanavalinnat ovat räjähtäneet käsiin!

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.