Yle aamu-TV :ssa 1.8. käytiin keskustelua sanavapaudesta ja Koraanien polttamisesta. Koska Suomessa on laissa jumalanpilkkapykälät 1990-luvulta, totesivat keskustelijat Suomen olevan vanhoillisin Pohjoismaa. Naapurimaissa (läntisissä) voi kirjoja polttaa ilman rangaistusta. Rangaistukset ja kansainvälisen vihanpidon vastuun ottaa kantaakseen valtio, ei kansalainen. Kyseessä on poliittinen vastuu, jonka tiedämme olevan köykäistä tavaraa.
Pohjoismaiden erilaiset käytännöt nostavat esiin runsaasti kysymyksiä. Onko Ruotsi on vapaamielisempi maa kuin Suomi? Onko vapaamielisyys kuitenkaan onnellisuuden ja turvallisuuden mittari? Minkälainen on maailman onnellisin kansa, joka ei tiedä miksi muut niin onnellisuuden mittaavat? Pitäisikö Pohjoismaissa vihdoinkin irrottaa valtio ja kirkkokunnat toisistaan? Kustaa Vaasan perintö on ehkä jo liian raskas kantaa.
Kohu tunnustuksellisten uskontojen pääteoksien julkisesta tuhoamisesta on saavuttanut globaalit mittasuhteet. YK:n ihmisoikeuksien järjestö (UNHCR) tuomitsi Koraanin polttamisen 12.7.2023. EU-maat äänestivät päätöslauselmaa vastaan. https://www.euronews.com/2023/07/12/european-states-vote-against-quran-burning-un-resolution
Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö (OIC) ja Vatikaani tuomitsevat Koraanin julkisen polttamisen osoituksena uskonnollisesta vihasta.
Mitä oikeastaan tapahtuu, kun Koraani, Raamattu, Vedat, Tripitaka, Tanak, Toora, Tao Te Ching, Kung Fu-tse, Nihoshoki, Adi Granth jne. poltetaan julkisella paikalla? Huomio ja viha kohdistetaan yhteen uskontoon. Korostaako polttaminen muiden uskontojen paremmuutta vai onko viha kohdistettu kaikkia uskontoja kohtaan?
Jos oletamme, että polttaja on ko. uskontokunnan kaltoinkohdeltu jäsen (nykyinen tai eronnut / erotettu), niin kyseessä on uskontokunnan sisäinen asia, joka on tuotu julkisuuteen. Jos taas polttaja on kilpailevan uskonnon kannattaja, on kyseessä provokaatio uskonsodan lietsomiseksi. Uskonsodissa me ihmiset olemme ikiaikaisia kokemusasiantuntijoita (lat. huom.).
Jos polttaja on ateisti, tekee hän suuren virheen polttaessaan vain Koraanin. Kaikkien uskontojen kieltäjän tulisi heittää rovioon kaikki saatavilla oleva uskonnollinen kirjallisuus.
Uskonnot yhdistettiin pyhiin kirjoituksiin jo sumerilaisten aikakaudelta, 3000 vuotta eaa., tai meidän kristittyjen aikakäsityksen mukaan 3000 v. eKr. Kirjoitus oli tarinankertomisen ohella ainoa tapa tallentaa tietoa ja siirtää sitä seuraaville sukupolville (vrt. kalevalaiset runonlausujat). Vuonna 105 jaa. keksittiin ensimmäinen paperi ja Gutenberg kehitti vuonna 1430 painotekniikan irtokirjasimilla. Tiedonvälityksen Barabbas oli päästetty irti.
Koska nykytekniikalla kaikki kirjoitettu tieto voidaan tallentaa tekstimuodossa olemattoman kokoiseen pii-palaan tai taivaaseen (pilvipalveluun), niin paperin polttaminen on kovin vanhakantainen, alkeellinen, tehoton ja liki koominen tapa tuhota uskonnollisia tekstejä.
del /S C:\Path\to\directory\* on ollut nopea tehokas tietokantojen tuhoamistapa jo DOS-pohjaisten tietokoneiden alkumetreiltä (kts. IBM PC-DOS 1.0 v.1981, ja sen pikkuveljet DOS/360, Apple DOS ja TRSDOS).
Julkisuutta hakevat uskonto/ateismi/anti-jotakin -aktivistit voisivat vain mennä torille ja murskata esim. 128GB miniDisk -muistikortin, jossa olisi aktivistin valitsemia uskonnollisia tekstejä, kuvia, videoita yms. Yksinkertaista ja tehokasta! Rikottua muistikortti SER-kierrätykseen ja maapallo kiittää.
Maailma on jakautunut näennäisesti kahtia. Vai onko sittenkään?
Olemme kovin kummallinen 8 000 000 000 joukko nisäkkäitä.
Kun tarkastellaan maailman pääuskontoja, saadaan mielenkiintoisia kannatuslukuja.
Lähde: Wikipedia, kuinkas muuten.
Maailmassa on määriteltyjen uskontojen piirissä n. 7,8 mrd ihmistä. Maailman väkiluku on noin 8mrd, joten liki jokainen kuuluu johonkin uskontokuntaan. Tietokantojen ristiriitaisuus käy ilmi, kun luetteloidaan uskonnottomien ja ateistien määrä, joka voi olla 50%…80% maan väestöstä. Tämä vääristää käsitystä meidän ajattelevien apinoiden hengellisyyden tilasta. Olemme ristiriitaisia omissa ajatuksissamme. Jos oletetaan, että useasta eri lähteestä kootut tilastot ovat kohtuullisen paikkansapitäviä, voidaan sanoa että ainakin 4 mrd ihmistä teeskentelee olevansa hengellisiä, yhtä uskontoa tunnustavia, ja suuri osa muistakin ovat muka-hengellisiä. Itsepetoksen tunnusmerkit täyttyvät.
Onko ateismi suurin "uskonto"? Jos näin on, niin potentiaalinen uskontovihamielisyys on ihmiskunnan sisäänrakennettu käyttäytymismalli. Ateismi kieltää kaiken uskonnollisuuden ja osa ateisteista ei usko edes luonnontieteisiin. Tässä on vahva ryhmä tekemään seuraava suuri muutos maailmassa, jos/kun fanaattinen sanavapauden kahlitseminen saa vallan. Denialismi on pelottava henkinen ase.
Toivottavasti ihmiskunnan henkisyys ja inhimillisyys ovat vahvempia kuin kaikki maailmankatsomukset, uskonnot, uskomukset ja kaiken mahdollisen kieltäminen. Filosofian ja uskontojen opetus on välttämättömiä oppiaineita kouluissamme. Luonnontieteet eivät ole kaiken ihmisen ajattelun perusta.
Tieto sekä itsensä ja muiden ymmärtäminen ovat meille pelastusrengas, ettemme tuhoa toisiamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti