- Maakuntauudistuksen kokoinen demokratiavaje -


Olen seurannut, kuinka lukuisat kansanedustajat ovat ilmoittautuneet posket punaisina syksyn maakuntavaaleihin. Eikö kahden käden ote vallankahvasta ole jo riittävän tukeva kansakunnan kaapinpäällä? Koska ehdokkaista useat istuvat myös kunnallisvaltuustoissa, -hallituksissa ja kunnallisten yhtiöiden hallituksissa, niin tulossa on potentiaalisesti vauhdikkaita tilanteita.

Esim. 1


Eduskunta käsittelee ehdotusta maakunnalle X tehtävästä budjettiallokaatiosta. Ehdotuksen on tehnyt maakunnan X maakuntavaltuustossa tai -hallituksesssa istuva kansanedustaja Y. 
Jääväkö edustaja Y itsensä, ja missä vaiheessa?


Esim. 2


Kunta A anoo määrärahaa hankkeeseensa maakuntahallinnolta. Koska summa on merkittävä, alistetaan päätös maakuntavaltuuston päätettäväksi. Anomuksen on tehnyt kansanedustaja Y, joka istuu sekä kunnan A kunnallisvaltuustossa, että maakuntavaltuustossa. 
Jääväkö Y itsensä päätöksenteosta?



Esim. 3

Maakunnan X maakuntahallitus on lähettänyt selvityspyynnön kunnalle A tietystä osayleiskaavan epäselvyydestä liittyen kunnan omistaman yhtiön maankäyttösuunnitelmaan,  joka koskettaa useita maakunnan kuntia ja on siten maakuntahallinnon intressissä.
Istuva kunnallisvaltuutettu Y, joka on myös maakuntahallituksen ja kotikuntansa ko. kunnallisen yhtiön hallituksen jäsen on osallistunut selvityspyynnön tekemiseen maakuntahallituksessa kunnalliselle yhtiölle.  Hänen pitäisi nyt olla myäs vastaamassa itselleen/maakuntavaltuustolle yhtiön puolesta. 
Hupsis, miten se nyt unohtuikin jäävätä itsensä edes jossakin vaiheessa prosessia?



Ovatko jääviysvaatimukset poliittisessa päätöksenteossa määritelty riittävän yksiselitteisesti, vai tulkitaanko lakia ”parhain päin”?
Tuleeko maakuntauudistuksen myötä demokraattiseen päätöksentekoon uusi valuvika kuten ns. ”porsas” betoniperustuksiin?

Toteutuuko tasapuolisuus, riippumattomuus ja yhdenvertaisuusperiaate, kun samat henkilöt pyörivät päätöksentekoprosessissa kuin karusellissa?

En kannata (enää) maakuntauudistusta enkä varsinkaan maakuntavaaleja.

Ei tämän takia hallitusta kannata kaataa, mutta uudistuksia ja eri hallinnonalojen parannuksia voi muutenkin kuin kerrostamalla poliittista järjestelmää lisää.