Kylätie on hiljainen

 

Kylätie on hiljainen lauloi mm. Esko Rahkonen 1965 (Toivo Kärki/Reino Helismaa). Onko Hämeen Härkätie sittenkään hiljainen? ELY:n liikennelaskennan tulos: 800 autoa vuorokaudessa, joista 60 raskaan liikenteen ajoneuvoja.

Somerolla ELY valmisteli ja toteutti kylätien Hämeen Härkätielle (yhdystie no. 2802) kertomatta asukkaille (SSS 8.9.). Olikohan kaupunki tietoinen ko. piilorakentamisesta? Olisiko Someron uusi kylätie otettu myönteisemmin vastaan, jos olisi käyty kansalaisten vaikuttamisteatteri; esisuunnitelma - YVA- viralliset lausunnot - kuntalaisten tiedotustilaisuus - vapaa asukaspalaute - lopullisen suunnitelman näytteillepano - valitusaika - lopullinen päätös - toteutus.



 

Olemme kantapään kautta oppineet, että tie- ja vesirakentamisessa sekä tuuli- ja aurinkovoimalaprojekteissa mikään ei useinkaan muutu, vaikka asukkaiden mielipidettä kuultaisiinkin. Prosessi on riikinruotsiksi nimeltään ”rätten att resonera”. Voi puuskahdella, ja päästää sivistyneesti ulos mielensäpahoittamista, mutta sillä ei ole vaikutusta.
Mielestäni Orpon hallituksen ”luvituksen sujuvoittaminen” on nyt lipsahtamassa rajattomaan viranomaisten (valtiolliset ja kunnalliset) harkintavaltaan.


 

ELY:n varmaankin perinpohjaisen, mutta omassa piirissä tehdyn, harkinnan jälkeen katsoi kylätien olevan paras ratkaisu; liikenneturvallisuus, maisemallisuus ja tietysti kustannustehokkain ratkaisu verrattuna auto- ja kevyenliikenteen eriyttämiselle omille kaistoille/väylille. Ohjataanko raskasliikenne mahdollisesti kiertämään kylätie em. liikenneturvallisuuden nimissä?

”Määritelmä: viranomaisen harkintaa sisältävä lakisääteinen toimivalta ensinnäkin päättää hallinnolliseen toimeen ryhtymisestä ja toiseksi valita hallinnollisen ratkaisun tai muun toimenpiteen lopputulos useasta oikeudellisesti samanarvoisesta ratkaisuvaihtoehdosta.”
- Tieteen Termipankki

 

Harkintavalta on puhunut, pulinat pois. Saattaa tosin olla, että tulevissa kunta- ja aluevaaleissa somerolaisilla on tavanomaista pidempi muisti.

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia. 

Kolumni on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 10.9.2025

Kansalaisten pakotettu digiposti

 

 

 

VM & DVV toteuttavat ”Digi Ensin” -ohjelmaa (VM006:00/2024), jossa kaikki kansalaisia vaaditaan käyttämään tunnistautumista digipostipalveluun. 

”Myöhemmin vuosien 2026–2027 aikana on tavoitteena, että kansalaiset voisivat halutessaan lukea heille saapuneen viranomaispostin sähköisesti myös yksityisten digipostipalvelujen kautta.”
https://dvv.fi/digi-ensin-hanke



Jo nyt yksityiset sähköpostipalvelut tarjoavat palvelujaan vedoten Digi Ensin -ohjelman pakottavuuteen. Lainsäädäntö koskien yksityisiä, kansainvälisiä ja kotimaisia sähköpostipalveluja ei ole vielä valmis, mutta markkinointi jauhaa jo täyttä päätä. Ensi vuoden alusta kaikki digitaalinen viranomaisviestintä kulkee suomi.fi -palvelun kautta. Eikö se ole riittävä? Miksi pitää keinotekoisesti yksityistää ja fragmentoida palvelu, joka on kriittistä yhteiskunnan resilienssin ja turvallisuuden kannalta?

Yksityiset internetpalvelujen tarjoajat (ISP) mainostavat palvelunsa olevan maksuton. Ei ole tiedossa, miten yksityisen palvelun tulonmuodostus tapahtuu. Maksaako VM palvelumaksua vai saammeko jatkossa mainoksia esim. Kela-viestien mukana,  jos valitsemme yksityisen ISP-palvelun? Mitä tapahtuu, kun kansalainen vaihtaa sähköpostinsa osoitteen tai ISP:n?

Monikanavainen, sähköpostipohjainen, asiointi ei ole ongelmatonta. Vahvaa tunnistautumista tarvitaan myös yksityisen palveluntarjoajan kautta asioidessa. Koko järjestelmä perustuu "yhteydettömään viestintään"; viestin perillemenoa ja lukemista ei voida vahvistaa kuin järjestelmätasolla. Digipostipakko ei tuo mitään parannusta sähköpostijärjestelmään.
Kaikilla ei tule olemaan digipostipalvelua kotona tai kännykässä. Tuleeko kunnantaloille ja KELA-toimistoihin digipostille asioimispäätteet, joissa KELA-kortilla voi kansalainen asioida digivaltion kanssa? Paperinen viestintäpalvelu tulee jatkumaan, koska koskaan ei koko väestö ole kykenevä käyttämään digipalveluja, ei edes valtuutusten kautta. Tämän tulisi kaikkien digiloikkaajien pitää mielessä!



Ja sitten se kysymys yhteiskunnan päättäjäkunnalle

Liki kaikki valtion ja kuntien hallintohimmelihenkilöt viestivät ilman mitään riittävää tietosuojaa ja sekalaisen ohjeistuksen nojalla somealustoilla, mm.

• X
• Telegram
• Bluesky
• Facebook
• Instagram
• satunnaisesti jopa TikTok

  
  

Missä on tietoisuus tietoturvariskeistä?  TP ja Pääministerikin altistavat itsensä digitaalisten tiliensä kaappauksille. Houkutus hybridivaikuttajien hakkeroinnille on suuri. Vaikka maailman fiksuin johtaja ("I am a smart guy"-Trump) sinkoaa tunneittain viestejä somealustoille jopa omalle Truth Social -alustalle, se kuitenkaan tarkoita että esim. poliisi tai palo- ja pelastustoimi Suomessa voivat käyttäytyä yhtä huolettomasti.

Vinkki hallitukselle budjettineuvotteluihin; rahoitusta julkisen palvelun digialustojen kehittämiseen, tiedotuskanaviin, tietoturvaan ja koulutukseen!

Jälkikirjoitus:
 Heti kolumnin julkaisu jälkeen paljastui paljon mainostetussa mobiilivarmenteessa
heikkouksia: https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000011464323.html
"Suomi ei enää ole sähköisen asioinnin pioneeri, mistä mobiilivarmenne on yksi esimerkki."
                      - Petteri Järvinen, tietotekniikan asiantuntija

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Kolumni on julkaistu 2.9.2025 myös Uusi Suomi Puheenvuoro -blogissa 

Unohdettu Rauhankone

 

Unohdettu Rauhankone

 

"Oulu, EU:n kulttuuripääkaupunki 2026 yhdistää teknologia- ja kulttuurituotannon."

Näin ylväin sanoin haki Oulu EU:n kulttuuripääkaupunkistatusta vuodelle 2026, ja sen arvonimen saikin. Rima asetettiin Oulussa todella ylös. Rohkeutta riitti, ainakin aluksi.

 

Oulu2026 -vuoden pääteemaksi valittiin hakupapereissa, Rauhankone.

Koko idea Rauhankoneesta perustuu Kalajoelta lähtöisin olleen prof. Timo Honkelan kesken jääneeseen elämäntyöhön, edistykselliseen tekoälytutkimukseen. Timo oli iso ajattelija. Kevyet mullat hänelle.

Ajatus tekoälyn valjastamisesta maailmanlaajuiseen rauhantyöhön ja kansojen välisen keskinäisen ymmärryksen ja kunnioituksen lisäämiseen on hyvin kompleksinen ja äärimmäisen haastava tehtävä, liki ihmistä suurempi. ”Voita kaikkien sotien väliin”, kuvaili Honkela minulle missiotaan Turussa 25.11.2016. 

 

”Rauhankone on laaja-alainen ja monitieteellinen, rauhaa rakastava, rohkea ja hyväsydäminen, ennakkoluuloton ja kekseliäs, tulevaisuuteen katsova ja kunnianhimoinen konsepti.” 

(Tapio Vailahti, tutkija, Aamulehti 24.10.2017)

 

Honkelan Rauhankone, tekoälysovellus, tarkoittaa verkottunutta, monipaikkaista ohjelmistoa, tuotantoa ja ylläpitoa. Yhden kaupungin, maakunnan tai maan ohjelmointiosaaminen ei siihen riitä. Investointi Rauhankoneeseen olisi tarkoittanut runsaasti ohjelmistoalan työpaikkoja 2021-2025 Ouluun. Sen varmaan myös oulu26-toimikunta tiesi. Hanke on edelleen aloittamista vaille valmis.

Nielaisiko Oulun kaupunki liian ison, joskin houkuttelevan, kakun palan valitessaan Rauhankoneen kulttuuripääkaupungin teemaksi? Kaupungin resurssit ovat kovin rajalliset Rauhankoneelle ja sen kehittämiselle kohti konkretiaa vs. kiva-kiva kulttuuritapahtumien organisointi. Kts. oulu2026.eu

Rauhankone unohdettiin nopeasti, kun kulttuuripääkaupungiksi nimeäminen saavutettiin. Insinööritieteet ja tiedefilosofia sysättiin syrjään Oulu2026 projektista liki kokonaan. Olivatko kaupungin teknologian edeskäyvät mukana suunnittelussa? Toiko Business Oulu edes Rauhankonetta aktiivisesti  esille hakuprosessin aikana ja teemavuoden agendaa suunniteltaessa? 

 

Nyt Rauhankone on esillä "vain" pelillisenä immersiivisenä teoksena kaupungintalolla vuoden 2026 ajan. Oulu2026 kertoo, että 5.9.2025, alkaa teokseen liittyvä rauhanmuistojen keräysprojekti ns. "Kertomisen Kerros" Oulun kaupungintalolla.
Immersio (engl. verbi to immerse); videopeliaiheisessa keskustelussa käytetty metaforinen ilmaisu virtuaalitodellisuuteen "uppoamisesta".  Immersio viittaa pelaajan kokemukseen syventyä pelaamiseen niin, että hänen keskittymisensä on kokonaan pelissä eikä hän tiedosta pelin ulkopuolista maailmaa.

 

Alkuperäisestä Rauhakone-projektista ei Oulussa tuskin olisi tullut  ”patsasriitaa”. Oulu2026 domain-gate saatiin kuitenkin aikaiseksi heti hakuprosessin alku metreillä (Kaleva 2.3.2018). Monivuotinen ja -polvinen tora on käyty hankkeen toteuttamisesta kulttuuriväen kesken. Ongelmat olivat tiedossa jo kulttuurikaupunkistatusta haettaessa. Yhteistä kompassisuuntaa tai tiekarttaa ei tahtonut löytyä. 

Kaupungin kulttuuripäällikön, Johanna Tuukkasen, lähtö ja hillitty yhteenveto Oulun kulttuuri-ilmapiiristä (Kaleva 13.8.2024) oli onnistunut yritys hämmentää hiukan sameita vesiä. "Kalikka kalahti".  Oulu2026:n johtaja Piia Rantala-Korhonen reagoi nopeasti seisomaan nousten. (Kaleva 15.8.2024) 

Viimeisten n. 12 kuukauden ajan on kaupungin hallinnossa ollut käytössä virtuaaliset pyöröovet. Sen verran villiä on meno ollut. Pelillistäen voi tilannetta kuvata: Pesät ovat koko ajan olleet täynnä ja ajolähtö päällä. Pöly ei ehtine laskeutua ennen juhlavuoden alkua. Ei ole ollut helppo tehtävä olla Oulun kaupunginjohtaja pilli suussa pelikentän reunalla.

 

Toivottavasti mukana hankkeessa olevat 39! Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Meri-Lapin kumppanuuskuntaa ja kymmenet "keskeiset toimijat" tietävät mihin ovat sitoutuneet. Oulun Kulttuurisäätiön valtuuskunnan hartiat ovat näin suuren tukiryhmän kautta ennätyksellisen leveät. 

Katto hankkeessa on korkealla ja seinät leveällä: ”Ohjelmalle varattua yli 30 miljoonan euron budjettia ei ole todellakaan tarkoitus käyttää vain niihin projekteihin, jotka on mainittu hakemuskirjassa.” (Oulu2026 hankejohtaja, Kaleva 2.6.2021) Mitähän EU:n tilintarkastus on mieltä näin epämääräisestä rahoitusstrategiasta?

"Näillä mennään ja katsotaan minne se riittää", on hyväksi koettu strategia urheilussa, miksipä ei kulttuurin koitoksissakin!  

 

Turku 2011 kulttuuripääkaupunkiprojekti on enemmän kuin varoittava esimerkki rahankäytöstä ja saavutetuista tuloksista. Turku-gate kannattaa pitää mielessä pohjolan valkeassa kaupungissa. Turussa kulttuurivuodesta jäi jäljelle taloussotkuja, tukirahojen takaisinmaksuja, lihava riita ja katkenneet ihmissuhteet.

 

Mielestäni investoinnista kulttuuripääkaupunkivuoteen tulee jäädä jotakin pysyvää Ouluun. Jos ei konkreettista materiaa, niin ainakin uusia prosesseja ja toimintatapoja kaupunkikulttuurin laajalle saralle. Sitä en ole vielä löytänyt suunnitelmista. Ehkä olen väärässä. 
Kulttuurillinen ilmastonmuutos tekee tuloaan. Onko Oulu tähän valmis? Se nähdään aivan kohta. Menkäämme ihmettelemään Oulu2026 -tuotantoja, immersiivisesti tai tietoisuuden tällä puolella. Kaikki mukaan, me satunnaiset vierailijatkin!

 

Jouko Häyrynen

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia. 

Julkaistu Uusi Suomi Puheenvuoro -blogissa 23.8.2025

 

VVM:n 800m juoksu

 

 

 

Ministeri Purra esitteli 6.8. Valtionvarainministeriön ehdotuksen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2026. Leikkauslista oli kuin kirurgin laatima. Yksityiskohtainen ja vailla epämääräisyyksiä, toisin kuin yleensä budjetin laadinnan alkuvaiheessa. Budjetissa silmääni tarttui mm. maahanmuuttajien kotouttamistukien leikkaukset.


- lainaus VVM -


Kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat laskennalliset kotoutumiskorvaukset lakkautetaan. Määrärahasäästö olisi arviolta 167 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2027.

- lainaus päättyy -



 

Pieniä ovat em. summat VVM:n 900 mrd€:n kokonaisleikkaustalkoissa, MUTTA lehtitietojen mukaan kotoutumiskorvauksista käytetään 75% (≈ 100 milj.€) ukrainalaisten sotapakolaisten auttamiseen, kotouttamiseen ja integrointiin suomalaiseen yhteiskuntaan. 75%!!

VVM:n viestit luetaan tarkkaan niin Suomessa kuin Ukrainassakin. Mainevahinko on jo tapahtunut, vaikka määrärahoja ei lopullisessa budjetissa leikattaisikaan.

 

Leikkauksen heijastusvaikutuksena kuntien ahdinko lisääntyisi. Kotouttamistuen poisto vaikuttaisi suoraan mm. sotaa paossa olevien ukrainalaisten työllistymiseen. Työttömyysajat pidentyisivät, joten valtion velvoite kunnille maksaa osa työttömyyskorvauksista kasvaisi. Hoitavatko kunnat siis työllisyyden parantamisen huonosti? Koska kunnat nousevat kapinaan, vai onko sittenkin kyse alisuoriutumisesta verrattuna valtiolliseen, erinomaiseen, työllisyyspolitiikkaan? Kuntaliitto ei sopuisana edunvalvontajärjestönä sitä tee. Liian monen ura ja poliittiset nimitykset ovat vaarassa.

 

Budjetin laadinta on kuin 800 metrin kilpajuoksu; kiilataan, tönitään ja kyynärpäitäkin käytetään. Purran budjettikiri alkoi kovin aikaisin ja hallituskumppanit eivät olleet valppaina. 

Todennäköisesti iso osa VVM:n ehdottamista leikkauksista ei mene läpi sellaisenaan, mutta PS:n tavoite on saavutettu. Medianäkyvyys ja yleisön huomion kohde on nyt populistisessa rahaministerin puolueessa ja sen yksinkertaistetussa agendassa: kaikki maahanmuuttajat samaan kategoriaan, rajat kiinni ja kaikki ulos. Jos se näyttää ja tuntuu orbanismilta, se todennäköisesti on orbanismia.

 

Politiikassa kaikki on kaupan, lähimmäisen hätäkin.

 

Jouko Häyrynen
Kisko

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Luontohetki - Valeriaana

 

Raivaan vanhan myllyn ympäristöä. Tiedän, tämä olisi pitänyt tehdä jo viikkoja sitten, mutta kun oli muuta puuhaa ja sitten tuli helle! Nousen kosken partaalle. Kas, harmaahaikara on kalastuspuuhissa ja lehahtaa äänettömästi siivilleen poistuen alavirran suuntaan. Otti nokkiinsa ihmishäirikön esiintulosta.

 

Silmään pistää punainen, kuiva kasvi; Rohtovirmajuuri l. kansanomaisesti valeriaana (Valeriana officialis). En ole moneen vuoteen nähnyt luonnonvaraista valeriaanaa. Ehkä tämän kesän kova hellajakso kiihdytti kasvua. Päätin säästää kasvuston ja siirryin alajuoksulle raivaamaan joenrantaa. Tutkin kahvihetken lomassa interwebistä valeriaanan kasvatusta ja käyttöä. 

Kyseessä on melkoinen luonnonrohto, jota on kaupallisesti saatavana kaikenlaisina yhdisteinä. Valeriaanaa käytetään unilääkkeenä ja lihasrelaksanttina. Monivuotisen kasvin juuresta tehty jauhe on tehokkaimmillaan toisen tai kolmannen vuoden syksyllä. Mistä tällainen tumpelo tietää monesko vuosi on menossa? Päätin kuitenkin syksyllä käydä kaivelemassa myllyn rinnettä josko juuria löytyisi.

 

Käsikirjoitus syksyiseen elokuvakohtaukseen:

Ohikulkija kysyy: ”Mitäpä olet tekemässä?”


Vastaan: ”Uneni olen hukannut. Tänne jonnekin sen taisin keväällä taskustani pudottaa!”

 

Jälkikirjoitus

Kun seuraavana päivänä jatkoin puistojen raivaamista, silmä havaitsi monta valeriaanakasvustoa.
"Jos työkaluna on vain vasara, näkee vain nauloja."  m.o.t.

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Tunnustan

Toisen valtion tunnustaminen on valtiollinen toimenpide. Periaate on, että toisen valtion voi tunnustaa vain kerran. Tunnustamisen takaisinveto l. pyörtäminen ei ole mahdollista, vaikka tunnustava valtio huomaisikin, että pieleen meni. 

 

Valtion tunnusmerkeille ja tunnustamiselle on määritelty kriteerejä jo liki 100 vuoden ajan.

Montevideon Kokouksen 12/1933 pöytäkirja sisältää suppean ja selkeän listan kriteereistä, joiden perusteella valtio on olemassa:

1) pysyvä väestö

2) määritelty maantieteellinen alue

3) tehokas hallinto, joka pystyy hallitsemaan väestöä ja aluetta

4) kyky harjoittaa ulkopolitiikkaa ja tehdä sopimuksia muiden valtioiden kanssa
https://www.ilsa.org/Jessup/Jessup15/Montevideo Convention.pdf

 

Yksiselitteisiä ehtoja valtion tunnustamiselle ei nykyisin ole. Tässä yksi lista (ehdotus):

1) tunnustetut maantieteelliset rajat

2) tunnustettu hallintorakenne

3) järjestyksen ylläpitävä organisaatio

4) kiistaton oikeusjärjestys

5) toimiva julkishallinto

6) toimiva julkinen talous

 

Kansainvälisoikeudellisen pohdinnan, johon en ole millään muotoa pätevä, jätän asiantuntijoille. Looginen päättely ja juridinen tulkinta eivät aina kuulu yhteen.

Juridiikka on todellista sanojen pyörittämistä. Tässä esimerkkejä: 

Valtion ennenaikainen tunnustaminen sisällissodan tai vallankumouksen oloissa saattaa tuottaa tunnustajalle kielteisiä seuraamuksia esimerkiksi silloin, kun tunnustettu valtio tai hallinto epäonnistuu pyrkimyksissään. (Tieteen termipankki, wiki)

 

Tunnustamisen oikeudellisesta merkityksestä on erimielisyyksiä. Deklaratiivisen teorian mukaan tunnustamisessa vain todetaan jo tapahtunut asia, uuden valtion synty, eikä sillä ole vaikutusta valtion syntyprosessiin. (wiki)

 

Suomi, Tanska ja muut

 

EU:ssa  on käynnissä kilpajuoksu Palestiinan tunnustamisessa ennen syyskuun YK:n yleiskokousta. Kansainvälisen politiikan kauneuskilpailu vakavalla asialla on meneillään. YK:ssa on 193 jäsenmaata, joista 147 on tunnustanut Palestiinan 1.8.2025.

 

 

Tanska ja Suomi eivät vielä ole näyttäneet tunnustamiselle vihreää valoa. Paljon ehtii tapahtua ennen syyskuun YK-viikkoa, varsinkin Suomessa. Tanska ilmoitti, että se seuraa Suomen esimerkkiä.

 

Ylen aamu-tv:ssa 1.8. KD ja PS keskittyivät sanomaan Palestiinan tunnustamiselle ei-ei-ei. Kepu ei oikeasti sanonut mitään. Kukaan ei ollut kiinnostunut avaamaan tunnustamisen perusteita ja onko niitä olemassa. 

 

Tasavallan päämies ja hallitus ovat oikeasti ainakin maunokoivistomaisesti, kryptisesti, eri mieltä Palestiinan tunnustamisesta. Kymmenien vuosien konsensus on palautumassa real politik -kauteen. TP saa nyt maistaa, miltä oikeasti tuntuu arvopohjainen realismi tilanteessa, jossa TP ja ainakin osa hallituspuolueista on täysin eri mieltä Palestiinan tunnustamisesta. Jos hallitus ja TP ovat erimieltä asiassa, päätös siirtyy lain mukaan eduskunnalle. Se olisi TP:lle merkittävä arvovaltatappio. Valtioneuvostolta vaadittaisiin yksimielinen ja TP:n kanssa erimielinen esitys asiasta. Vaadittavaa yksimielisyyttä ei hallituksesta löydy, joten vatulointi jatkuu. Pääministeri Orpo on paljon vartijana ja nyt mitataan juristin poliittinen taistelukestävyys ja laintulkintataito.

 

Pyyntöimperatiivi

 

Perheemme kommunikoinnissa on ollut jo kolmen sukupolven ajan käytössä pyyntöimperatiivi.
Esim. "Olisi tuossa täysi roska-astia odottamassa ulos vientiä".

TP käytti pyyntöimperatiivia tyyliin: "Jos valtioneuvosto tuo minulle ehdotuksen Palestiinan tunnustamisesta, olen valmis sen allekirjoittamaan." Tämä lausuttiin julkisuuteen ilman keskustelua koko valtioneuvoston kanssa. Kyseessä oli selvä pyyntöimperatiivi!
Tähän suomenkielen ilmaisumuotoon on perheellämme patenttisuoja, joten lähetän piakkoin TP:n kansliaan laskun. Edellisen kerran lähetin presidentille laskun, kun myin Mauno Koivistolle Mobira Cityman 450 -kännykän vuonna 1986. Muita matkapuhelimia en ole Suomeen myynytkään (lat.huom.).

Kahden valtion malli ja muita ennakkoehtoja

 

Suomen poliittinen johto toistaa mantraa "kahden valtion malli". Samaa mallia käyttävät useat valtiot asettaen epärealistisia ehtoja Palestiinan tunnustamiselle. Kumpi tulee ensin, valtion kriteerit täyttävä Palestiina vai edellytykset Palestiinan ja Israelin yhteisymmärrys rakentaa kahden valtion malli?

Ehtolauseita tunnustamiselle ovat julkituoneet mm. Ranska ja Englanti: panttivankien vapauttaminen välittömästi ja Hamasin aseiden luovuttaminen Länsirannan hallinnolle. Länsirantaa hallinnoi Al-Fatah, taistelujärjestöstä muuntunut sos.dem. puolue, joka on Hamasille yksi sen vihollisista.

 

Tässä pari vinkkiä Suomen hallitukselle ja TP:lle Suomen tunnustamisen ennakkoehdoista:

1) Suomi lähettää Kremliin viestin; ”Suomi tunnustaa Palestiinan valtion jos Venäjän Federaatio tunnustaa Ukrainan suvereniteetin!”

 

2) Suomi tunnustaa Palestiinan valtion, jos Palestiina allekirjoittaa ja Israel ryhtyy toteuttamaan

- YK:n ihmisoikeuksien julistusta

- Geneven Sopimuksia ja niiden periaatteita

 

Vakavasti ottaen valtion tunnustamiseen ei voi mielestäni liittyä ennakkoehtoja, jos alussa listatut tunnusmerkit valtion olemassaolosta täyttyvät. Elleivät kriteerit täyty, ei ole edellytyksiä tunnustamiselle. Diplomaattinen kiertely ja kaartelu saattaa syyskuussa tuottaa erilaisia tulkintoja ja fasadi-tunnustamisia. "Diplomatia on mahdollisuuksien taidetta."

Ylen aamu-tv:ssa 4.8. UPI:n tutkija, Toni Alaranta, totesi, että Palestiina täyttää jo nyt kaikki tunnustettavan valtion tunnusmerkit. Jos asiantuntijatkin ovat tätä mieltä, niin mitä tässä enää käkäillään. Tunnustetaan pois! No, ehkä ei sittenkään.

Syyskuussa alkaa YK:n yleiskokous 10.9. Suomen lehdistö ja muutamat kotimaan poliitikot ovat nimenneet yleiskokouksen "Palestiinan teemaviikoksi". Ennustan, että kokouksessa YK:n jäsenmaat kilvan tunnustavat Palestiinan. Saattaapa tässä teatteriesityksessä käydä niinkin, että Venäjä tai Kiina tekee esityksen sanktioista Israelille ja muille vastahankaan pullikoiville valtioille, jotka eivät vielä ole tunnustaneet Palestiinaa, Suomellekin.

Tämä edistäisi moninapaisen maailmanjärjestyksen kehitystä. Palestiinalaiset (sekä Al Fatah että Hamas) ovat edelleenkin vain pelinappuloita kansainvälisessä politiikassa. 

Enemmistö YK:n jäsenvaltioista hyödyntää moninapaisuutta tehokkaasti, myös Israel. Moninapaisuuden toinen nimi onkin globaali eripura. Kukaan ei ole oikeasti vastuussa mistään, koska viholliset ja kaverit ovat sikin sokin maailman kartalla. 

 

Poliittisen pelin tuoksinassa unohtuu, että Palestiinassa on nälänhätä ja mieletön sotiminen jatkuu. Muutokseen kohti rauhaa tarvitaan paljon enemmän kansainvälistä yhteistyötä kuin Palestiinan tunnustaminen. Edellytykset yhteistyölle ovat nyt todella heikot ja rauhanprosessi voi kestää 5-10 vuotta. Sen on mm. Kosovon matka kohti rauhaa osoittanut.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia. 

Kunnalle töihin

                

 

Vuoden alussa valtioneuvosto suuressa viisaudessaan rukkasi aluehallintoa jälleen kerran. Kuinka mones uudistus viimeisten 20 vuoden aikana, en osaa edes laskea. Kuntien tehtäviä on sote-uudistuksen myötä siirretty paljon paisuvaan aluehallintoon. Jotakin sentään keksittiin tilalle: työvoimapalvelut. Uudistusta kehuttiin tehokkaaksi tavaksi parantaa työllistymistä, koska kunnissa tiedetään parhaiten kuinka työnhakija ja työpaikka kohtaantuvat. 
Koska työvoimapalvelujen siirto ei tuonutkaan oletettuja tuloksia, on valtiovalta kehittänyt ja myöskin toteuttanut kunnille työllistämisvelvoitteen sanktiot rahoitusosuusjärjestelyn. Kunnat maksavat 111 milj.€ enemmän sakkoja  valtiolle työttömyydestä kuin 2024! https://yle.fi/a/74-20173123

 

Kuntien raippavero - Fake news 

 

Kyse on valtion ja kuntien sopimus työttömyyskorvausten taakanjaosta. Journalistien olisi syytä perehtyä hiukan tarkemmin sanavalintojen viidakkoon toimituksellisen työn kiireiden lomassa, kiitos. Tiedot "diilin" tekijöistä ja sopimuksen synnystä löytyvät valtioneuvoston ja eduskunnan tietokannoista. Sopimusyhteiskunta keskustelee vain lainsäädäntötyön kautta. 

Kunnille napsahtaa nyt lasku, jos työttömyys on kestänyt 101 päivää. Työttömyys saattaa kestää 500 päivää, jopa 1000 päivää. Minulle ei ole vielä auennut, miten tämä rahoitusvelvoite kunnille lisää työlllistymistä. Jos kunnan reki on jo täyteen lastattu lukuisilla velvoitteilla, ei lisäkuorma paranna reen luistoa!

Progressio puree työttömyydessäkin:

Kuntien Rahoitusosuus 1.1.2025 alkaen

• 101 työttömyyspäivää 10%
• 201 työttömyyspäivää 20 %
• 301 työttömyyspäivää 30 %
• 401 työttömyyspäivää 40 %
• 701 työttömyyspäivää 50% (työmarkkinatuki)

Lähde: www.kela.fi

 

Tilastot, jokaiselle jotakin

Poliitikot puhuvat mielellään yhden hallituskauden trendeistä tyyliin "100´000 työtöntä lisää" tai "100´000 uutta työpaikka". Höpö höpö, työttömiä työnhakijoita on nyt n. 330´000!  (12,2% työvoimasta, 5,8% koko maan väestöstä) https://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx

 

Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 2025:
- työllisyysaste 76,1% (20-64 vuotiaat)

- työttömyysaste 9,3% (15-74 vuotiaat)

- avoimia työpaikkoja 57´500 (1. vuosineljännes 2025)

 

Duunitori kertoo:

- avoimia työpaikkoja 5/2025 42´000 -> 6/2025 35´000

 

EU-tilastot kertovat, että heinäkuussa 2025 Suomessa oli Euroopan toiseksi korkein työttömyysaste, 9.6%. (Yle 31.7.)

 

 

Kela julkaisee hiukan toisenlaisia tilastoja:

Kesäkuussa 2025 oli 212´000 työttömyysturvan piirissä, kustannus yht. 166 milj.€/kk.
(vrt. työttömien kokonaismäärä 300´000, erotus 88´000)

 

Hätätila?

Kekkonen runnasi kokoon marraskuussa 1975 Miettusen hätätilahallituksen, kun työttömien määrä oli 63´000 (2,6% työvoimasta, 1,3% koko maan väestöstä). Nykyisen valtiojohdon työllisyyden korjaussarja on lisätä kuntien (lue; kuntalaisten) verotaakkaa ja jatkaa asioiden selittelyä parhain päin. 

Lehdistö nielee toistuvasti syötin, kuin ärhäkkä ahven uistimen. Hätätilasta ei puhu kukaan. Se ei olisi solidaarista eikä hallitusohjelman mukaista, vaikka kaikki talouden vektorit ovat edelleenkin väärään suuntaan.

 

Artisti maksaa

 

Ei maksa, vaan valtio ja kunnat l. veronmaksajat. Mitä kuntien työttömyysrahoitusosuudella saisi? Olettakaamme, että kuntien rahoitusosuus ei siirtyisi valtionkonttorille, vaan sillä kunnat voisivat oikeasti työllistää kuntalaisiaan. "Tase töihin", tokaisi pääministeri Sipilä 2016, kun aloitti valtion omistusten uudelleen järjestelyt.

Tiedättehän vanhan piirroskaskun; ahkera-viisas-kunnalla töissä. Vitsi ei jaksa enää naurattaa, koska aivan liian moni on työttömyyden kurimuksessa ja taloudellisesti ahtaalla. 

Tarttis tehrä jottai.

 

Koska työttömyyskorvaus ei ole varsinaisesti kunnan taseessa, niin leikitään että valtio antaisi anteeksi ko. maksut sillä ehdolla, että ne käytettäisiin suoraan työllistämiseen eikä työttömyyden hoitoon. 
Runsaskätistä työttömyyden hoitoako? No, ei sentään. Kansanedustajille räätälöityä sopeutumisrahamallia voidaan sanoa anteliaaksi: rahaa tulee valtionkonttorista aina, kun työnteko ei oikein huvita. "In Finland we call this reilu meninki!"

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011370536.html

Otetaanpa aivan hypoteettinen ajatusleikki työttömyyskorvausvastuun uusjaosta

 

- Kuntien työvoimakustannusten lisäys verrattuna viime vuoteen on n. 111 milj.€. Tämä palautetaan kunnille per heti ja lakkautetaan kuntien työttömyyden korvausvelvollisuus kokonaan. Valtio maksaisi 100% kaikki työttömyyskustannukset, jolloin edes yksi luku tilastoissa olisi läpinäkyvä!

- Kuntien osuutta nykyisistä työttömyysturvan kustannuksista ei helposti löydä, joten olettakaamme että se on 30%. Kesäkuussa siis 166milj.€ x 0,3 ≈ 50 milj.€ (huom. per kuukausi!)

- Kunnat keskittyvät työllistämään yo. 88´000 työnhakijaa, jotka eivät vielä ole työttömyysturvan piirissä (alle 100 pv työttömyyttä): palautettava 111milj.€/88´000 = 1261 €/hlö ja 568€/hlö kk-kustannusten poistosta, yht. 1829€/hlö riihikuivaa työllistämiseen elokuussa.

 

Koska Suomen laissa ei ole minimipalkkaa määritelty, uskoisin että 1800€/kk houkuttelisi työttömiä ottamaan vastaan edes 1-2kk:n työsuhteen, vaikka työttömyyspäivälaskuri pysähtyisikin.

 

Mitä kunnat rahalla saisivat?

- puistot kuntoon

- helpotusta akuuttiin tarpeeseen eri ammattialoilla

- kuntalaiset harkitsisivat vielä kerran ennen muuttoa suurkaupunkeihin

 

Mitä yritykset rahalla saisivat?

- 1-2 kuukauden työvoimanlisäyksen edullisesti, koska kunnat maksaisivat bruttopalkat

- uusi potentiaalisia työntekijöitä koeajalle ilman työsuhteen vakinaistamista välittömästi

 

Mitä työntekijät saisivat?

- mahdollisuuden kokeilla aivan uudenlaisia työtehtäviä kohtuullisella palkalla

- motivaation kohotuksen katsoa laajemmin ympärilleen, kuin "koulutusta vastaavat työmahdollisuudet" 

- rohkeutta hakeutua jatkokoulutukseen tai uudelle uralle kokeiltuaan siipiään uusissa tehtävissä

 

Mitä valtiovalta saisi?

- tuloveroeuroja

-  hallitusohjelman mukaista työllisyystilanteen paranemista

- "taseen töihin", vaikka se laskennallisesti olisikin pieni osa mammuttimaista valtionvelkaa. 

 

Asiat kehittyvät aina johonkin suuntaan

 

Tätä kolumnia rauhallisesti laatiessani osoittautui jälleen kerran todeksi: Ei kannata hosua. 
Valtioneuvosto keksi kenties kesähelteiden pyörryttämänä uuden kikan yhdistää kuntien työllistämisvelvoite ja sote-alueiden palkitseminen hyvästä sote-työstä.

https://yle.fi/a/74-20175549

Uutta järjestelmää kuvataan "kuntien ja sote-alueiden toiminnan kannustimena".
Vellit ja puurot ovat hassusti jälleen sekaisin hallituksen ja ministeriöiden kesätalkoissa.

Aivan hetki sitten kunnat irrotettiin sote-vastuista ja veroeurot jaettiin uudestaan. 

Ehdotus perustunee oletukseen, että kaikki Suomen sote-alueet ja myös kunnat ovat yhteismitallisia; kantokyky, maantieteellinen laajuus, väestötiheys, väestön ikärakenne, väestön sairastavuus jne. 
Totuus on, että suurimmat kaupunkikunnat olisivat tässä bonusjärjestelmässä voittajia, ja ko. sote-alueen muut kunnat katselisivat vierestä. Sote-alueen sisäiset painotukset muuttuvat aluehallinnon poliittisilla enemmistöpäätöksillä ja bonusjärjestelmä johtaisi lähes väistämättömästi optimointiin alueilla. Keskittyminen kaupunkikeskuksiin ja muutto Etelä-Suomeen kiihtyisi. 
Esim. Arvoliberaali Helsinki mm. odottaa suurta muuttoaattoa vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna muutti pääkaupunkiin 10´000 uutta asukasta.

(HS pääkirjoitus 1.8.2025)

 

Arvatkaapa vain millainen on syksyn tavoitekeskustelujen ja budjetoinnin lämpökitka kaikkialla laajassa julkishallinnossa!

 

Mikä on todennäköisyys  yo. mallin tai minkään muun hätätilamallin toteuttamiselle? Vastaus: Nolla.

 

Kaikki on ihan hyvin, eikä Suomella ole mitään ulkoista tai sisäistä uhkaa.

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.