Minä lupaan

Vaalipäivä lähestyy ja kunta/aluevaaliehdokkaat kertovat enemmän tai vähemmän avoimesti tavoitteistaan medioissa.

Kaikki mediakonsernit mainostavat kilvan vaalikoneita ja me äänioikeutetut (mutta ei velvoitetut) selaamme uuvuksiin saakka ehdokkaiden antamia vastauksia. Monet kysymykset on laadittu siten, että ehdokkaat varmaan haluaisivat ”swaipata vasemmalle” ilman mielipiteen ilmaisua. Populistisen retoriikan paine näkyy mediatalojen kysymysten asettelussa. Ihmisten oletetaan haluavan juu-ei -vastauksia laaja-alaisiinkin kysymyksiin. KIS - Keep iT Simple ei vaan toimi nykyisessa, kompleksisessa, maailmassamme.

 

On masentavaa (mutta ei yllättävää) todeta, että liki puolet kuntavaaliehdokkaista elää edelleenkin aikaa ennen sotea. Kirkasotsaisesti luvataan pitää/parantaa/laittaa ”kuntalaisten peruspalvelut kuntoon”. Iso osa peruspalveluista ei vaan ole enää kunnan päätäntävallassa! Kunnan vetovoima- ja pitovoimatekijöistä suuri osa ratkaistaan aluehallinnossa ja valtion virastoissa. Ehdokkaan on vaikea asettaa sanansa vaalikampanjassa, jotta niiden takana voisi seisoa vaalien jälkeenkin. Tässä tyhjien lupausten kirjossa en ole löytänyt alueellisia eroavaisuuksia. . Yhteiskunnallisen työnjaon ymmärrys on yhtä heikkoa läpi Suomen, valitettavasti.

Kansanedustajilla, jotka ovat ehdolla sekä aluevaltuuston että kunnanvaltuuston päättäjiksi tilanne on helpompi. Vain taivas ja puolueen vaaliohjelma (ehkä) on rajana lupauksille!

 

Päätelmä 1: 
Ehdokkaan valintaan kannattaa käyttää omaa harkintaa. Vaalikoneet ovat enimmäkseen mediatalojen huomionhankintaan laadittuja täkyjä ja politiikan "pelillistämistä".

Päätelmä 2. : "Jokainen ääni ratkaisee." Eipäs vainkaan, vaan jokaisen rekisteröidyn puolueen tai valitsijayhdistyksen kokonaisäänimäärä ratkaisee. d´Hondtin kovin onneton, mutta Suomessa kiveen hakattu vaalitapa tekee äänestämisestä kummallisen. On kuin

äänestäjä olisi ampumahiihtojen penkalla, tähtäisi kohti valitsemaansa puoluetta ja laukaisisi

äänensä "sinne päin" silmät kiinni!

Yksi valovoimainen ehdokas saattaa vetää läpi ehdokkaita, joilla ei ole kummoinenkaan nettoäänimäärä.

 

Päätelmä 3. : 
On äänestäjille siunauksellista, että Suomessa on edelleen henkilövaalit. Listavaali häivyttäisi kompetenttien ja puutteellisin tiedoin pyrkivien ehdokkaiden väliset erot.

 

Päätelmä 4. : 
Kannattaa käyttää mahdollisuutta tarkistaa ehdokkaiden todelliset aikeet vallankäytön aikeet. Tehtävä on haastava, mutta kynnys ottaa yhteyttä ehdokkaisiin ennen lopullista viivan vetoa on tässä digitaalisessa maailmassa alhainen. Hankalatkin kysymykset ovat äänestäjän oikeus ja osa liki olematonta kuluttajansuojaa.

Jos ehdokas ei vastaa kyselyysi, on sekin häneltä vahva kannanotto!

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Kierrätys vuotaa ulkomaille

 

Suomessa kierrätys toimii. Vaan toimiiko sittenkään?

 

Taustaa

 

PALPA Oy 2024: 2,33 miljardia palautettua juomapakkausta. 

·      >1,5mrd tölkkiä

·      700 muovipulloa (ekv. 19´000 tn)

·      130 milj. lasipulloa

Kierrätyksen volyymi on kasvanut vuoteen 2023 verrattuna 130 milj. kpl! Onko Suomessa syytä olla tyytyväinen kierrätystuloksiin?

Muovisten juomapakkausten palautusprosentin arvioidaan olevan Suomessa 90%. Tosin kaikesta pakkausmuovista menee polttoon 77%. Suomessa tölkeissä kierrätyksen osuus on 50% ja lasissa noin kolmannes. Vain hyvin harva lasipakkaus käytetään edes yhden kerran uudestaan ennen murskaamista.  Olemme Pohjaismaiden huonoin kierrättäjä. Suomessa kierrätysprosentti on 21, Ruotsissa 39, Tanskassa 40 ja Norjassa 44 (2022).

 

Terveisiä palautusautomaateilta

 

Keskiverto suomalainen palauttaa 420 juomapakkausta Palpa:n automaatteihin. Tästä verottajan mukaan kertyy 64€ verotonta tuloa. Kukapa nyt muistaa, että pakkauksen myyntihinnassa on mukana panttimaksu, joka nyt palautuu kuluttajalle osana ympäristönsuojelukampanjaa!Innokkaimmat palauttajat löytyvät Lapista; Utsjoki, Kittilä, Inari (527 pakkausta). Turisti-Lappi pitää huolta ympäristöstään!
Itse en palauta Palpa:n automaatteihin yhtään juomapakkausta, koska Lidl:n palautusautomaatilla on "yhden luukun periaate". Lidl hyväksyy ja maksaa reilusti kaikista palautuspakkauksista saman korvauksen ilman erittelyä tai boikotointia, myös saksalaisista. Viron tuliaiset ovat edelleenkin lainsuojattomia lahjoitustölkkejä.
Kysyin Lidl Suomi Ky:lta kierrätysmuovin määränpäätä. Sain vastaukseksi: "Palautetut pullot toimitetaan myymälöistämme jakelukeskuksiin, joista ne toimitetaan eteenpäin." Niinpä niin. Arvelen, että muovi laivataan paaleina Keski-Eurooppaan, jossa raaka-aineen hinta on korkeampi.

 

Verohallinto tuo kansalaisten kiertotalouteen oudon lisän. Verottaja katsoo pullojen keräilyn ammattituloksi. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011120770.html
Tämä romuttaa kansalaisten lähiluonnon puhtaanapitohaluja. Moni ulkoilija kerää harrastuksena puistoista roskia ja pulloja. Nyt on turvallisempaa jättää muovipullot ja kaljatölkit luontoon, koska voi tehdä verorikoksen. Kateus ja anonyymit ilmoitukset verovilpistä lisääntynevät. Verottajan ennakkotapauksen mukaan ansiotoiminnan raja on 4000-5000 pulloa vuodessa. Tuon pullomäärän saa poikaporukka kerätyksi maastosta yhden kesäisen rockfestariviikonlopun jäljiltä!

 

Muovin kierrätys kangertelee

 

Kierrätysmuovin osuus pulloissa Suomessa on keskimäärin vain 15%, loput on uutta muoviraaka-ainetta. Valmistajien lupaukset ja tavoitteet vaihtelevat suuresti. Pakkauksesta riippuen kierrätysmuovin määrä on 0%…100%.

EU-direktiivi määrittelee, että 1.1.2026 alkaen on pullojen muovipakkauksissa on oltava 25% kierrätysmateriaalia.


Elintarvikeyritykset kertovat, että kierrätystä jarruttaa materiaalin huono laatu ja saatavuus. Suomen Palautuspakkaus Oy:n (Palpa Oy) omistavat puoliksi kaupan keskusliikkeet ja virvoitusjuomateollisuus. Palpa Lasi Oy:n omistavat PALPA ja alan toimijat.

Palpa Oy:n tulisi olla voittoa tuottamaton yritys. Kuitenkin suomalaisesta kierrätysmuovista osa paalataan ja myydään eniten tarjoavalle Euroopan markkinoille.  Kierrätysmuovin puute on kova koko Euroopassa. Suomen kierrätysmuovimarkkina vuotaa Eurooppaan eikä Suomen teollisuus kykene täyttämään EU-vaatimuksia. 

 Suomi sai EU-komissiolta vuonna 2023 "varhaisen varoituksen", koska jo silloin oli nähtävissä ettei Suomi saavuta vuoden 2025 kierrätystavoitetta (Yle 8.6.2023).

Hallituksen vaalima talouskasvu ja vapaa markkinatalous toimivat, kierrätys ei. 
Very Finnish Problem

REF 

Absurdi lisä jätebisneksessä on, että Suomi tuo runsaasti REF-polttojätettä (Recovered Fuel) Etelä-Euroopasta (339´000 tn vuonna 2024). Useat rannikko-Suomen polttolaitokset tupruttavat kaukaa laivattua REF:a. 
Esimerkiksi Vantaan Energian uuneissa poltetaan italialaisten roskia. Yhtiön mukaan: "Jätteiden tuominen kannattaa, sillä se tuo rahaa ja ilmastohyötyjä"! (HS 24.3.2025) 
Todellisuudessa kyse on kivihiilikäyttöisen voimalaitosyksikön lopettamisesta 1.5.2025, joka direktiivien mukaan pitää sulkea muutenkin. Lisäksi Martinlaakson kaasuturbiinilaitos ajetaan alas 1.4.2025, koska edullista maakaasua ei enää saa Venäjältä. Jotakin pitää polttaa, joten poltetaan vaikka muovia, koska kotimaista puuhaketta ei saa. Kaikki tarjolla oleva puu menee sellukattilaan. Massapuun minimiläpimitta on nykyisin 5cm!

REF-tuonti tasaa tietysti kiertotalouden kauppatasetta ja näkyy positiivisena bkt-mittareissa.
"Sillä lailla!", sanoisi Tarvajärvi.

 

 

Green Deal

 

Kehotan tutustumaan Ympäristöministeriön Green Deal -sopimuksia, joilla teollisuutta ja kauppaa kannustetaan "edistämään kestävää kehitystä ja kirittämään ympäristötavoitteita". https://ym.fi/green-deal-sopimukset
Paljon sopimuksia ja hurskaita toiveita. Esimerkkinä haastava "Muovikassisopimus" l. Sitoumus2025. https://sitoumus2050.fi/muovikassisopimus - /

Jos yksi toive lisää sallitaan, niin YM voisi määrätä kaikki juomapakkausten palautusautomaatit vastaanottamaan kaikki muovi-, metalli- ja lasipakkaukset yhteismitallisella palautuskorvauksella. Laitteiden ohjelmistomuutos oli yksinkertainen ja sen hiilijalanjälki olematon!

 

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Vaaliteemaksi Teijo-Matilda

 

Metsähallitus teki 2024 ennätystuloksen, 179,8 milj.€. (STT 12.3.) Samaan aikaan Metsähallituksen luontopalvelujen määrärahoja vähennetään, koska kaikki rahavirrat kiertävät VVM:n kukkaron kautta. Luontopalveluja käytti 8,6milj. luontomatkailijaa ja 500´000 metsästäjää ja kalastajaa harrasti lajiaan valtion mailla. Melkoinen asiakaskunta!
Nyt Metsähallitus joutuu laittamaan lapun luukulle Hossan, Kilpisjärven, Seitsemisen ja Teijon kansallispuistojen luontokeskuksissa. Lisäksi Liminganlahden keskuksen kohtalo on Limingan kunnan varassa. Very Finnish Problem, sanoisin.


Metsähallituksen kokonaisbisnes mahdollistaisi eri osa-alueiden kehittämisen, mutta itsenäisyyttä sillä ei ole. Puuntuotanto (Metsähallitus Metsätalous Oy) on vain valtion lypsylehmä ja sen tuottojen käyttöön ei Metsähallituksen konsernijohdolla ole mitään sanomista. Rahavirtoja voi vain seurata katseella. Kuulostaa olevan aika masentava työpaikka leikkiä bisnestä.

Otan tässä esimerkiksi lähiseutuni luontokohteen, Teijon kansallispuiston. Siellä oli vuonna 2024 yhteensä 92100 kävijää. Ei taida Salossa olla toista yhtä vetovoimaista matkailukohdetta. Kesäviikonloppujen festivaalit ovat vain hetkellisiä piristysruiskeita, Teijo on luontomatkailijoita kiinnostava kohde läpi vuoden, satoi tai paistoi.

Valtio ei selvästi ei halua Teijon aluetta ylläpitää eikä kehittää, vaan puhuu epämääräisesti "uuden elämän etsimisestä":  digipalvelut, drone- ja satellittikuvat. Ou jee! Huolena on lisäksi ”uuden teknologian aiheuttamat päästöt”. (SSS 12.3.) 
Mitä luontoaktivismia olisi katsella kotona ruudulta ”Teijo-live” riistakameraa, kun itse kohde on kohtuullisen ajomatkan päässä pääkaupunkiseudultakin. Teijo tarjoaa kaiken livenä ja kaikissa väreissä. Luonnon äänet ja tuoksut saa samaan tarjoushintaan!



Tässä olisi Salon kaupungilla mahdollisuus lisätä vetovoimaa. Ostetaan ”eurolla” luontokeskus ja kansallispuisto valtiolta. Rakennetaan Teijo-Mathildedalista yhtenäinen virkistysalue Etelä-Suomen asukkaille. Alueen jo nyt monipuoliset matkailu-, luonto- ja  liikuntapalvelut olisivat tehokas vetonaula täydennettynä kunnallisella luontokeskuksella: ”täyden palvelun Teijo-Matilda”.  Teijon luontopainotteinen ala-aste täydentää jo nyt tarjontaa.
Alueen yrittäjätkin varmaan tykkäisivät kasvavista kävijämääristä, varsinkin kun valtiovalta auttaa vierailijavirroissa sulkemalla luontokohteita muualla. 

Kiskolaisena minua ei ainakaan voi syyttää ehdotuksessani naapurikateudesta. Salon selviytyminen on yhteinen asiamme. Halukkaat kuntavaaliehdokkaat voivat vapaasti kopioida tästä puheen täytettä vaaliteltoilleen.

 

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Vaaliseula

 

Huhtivaalien ehdokkaat on nimetty. Vallan kammareihin on kova tunku. Sama ehdokas saattaa pyrkiä hoitamaan kahta, jopa kolmea tehtävää (kansanedustaja-aluevaltuutettu-kuntavaltuutettu).

Äänestäjien valinnanvaikeutta helpottamaan olen laatinut neljän sihdin vaaliseulan. Tuotevastuu on yksin käyttäjällä eikä palautusoikeutta ole. 

 

Muistin tueksi kuntien ja alueiden päätehtävät

Kunta: koulutus ja varhaiskasvatus , kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut, maankäyttö ja kaavoitus, vesi- ja jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito, rakennusvalvonta, liikenne ja joukkoliikenne, ympäristöpalvelut, työvoimapalvelut, turvallisuus ja varautuminen.
 Alue: perusterveydenhuolto, Erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, palo- ja pelastustoimi.

 

Ja sitten puimaan vaaliviljaa!

Sihti no. 1

Ensin seulotaan pois kaikki kansanedustajat ja kunta/aluetyöntekijät. Eduskunta vaalikoon tarmokkaasti Isänmaan etua ja ohjatkoon kuntia kuten vanhemmat lapsiaan. Tähän osa puolueistakin ehdokkaitaan ohjeistaa. Kunta-ja aluetyöntekijät pidättäytykööt puuttumasta työnantajiensa asioihin.

Sihti no. 2

Erotellaan henkilöt, jotka ovat ehdolla sekä alue- että kuntavaaleissa. Selkeä työnjako tehostaa hallintoa, antaa leveät hartiat, karsii poliittista peliä, ehkäisee jääviyksiä ja vähentää demokratiavajetta.

Sihti no.3

Ymmärrys alue- ja kuntapolitiikan eroista. Kunta- ja alueorganisaation erot on äänioikeutetun syytä pitää mielessä ja muistuttaa ehdokkaita vaaliteltoilla mikäli yhteiskunnallinen työnjako unohtuu. Aluevaaliehdokkaan on turha luvata kouluverkon koskemattomuutta. Kuntavaaliehdokas ei voi luvata vanhusten kotihoidon henkilöstömäärän lisäämistä.

Sihti no. 4

Oman reviirin puolustaminen. Tämä on vaikein sihti. Kuka on valmis puolustamaan kuntalaisten etuja ja tasavertaista kohtelua kriittisissä asiakysymyksissä? Puolueiden, jopa ennakkoon allekirjoitetut, ryhmäsopimukset ovat herkkä paikka valtuutettujen aloittaessa syksyllä työt. Tulemme todennäköisesti näkemään kuinka valtuutetut "tempaisevat Eläintarhassa neljän sadan aidat niin kuin Tuomisen Jaakko". Loikkauksia on tapahtunut jo ehdokasasettelussa.

 

Seulonnan jälkeen vaalisäkeistä löytyvät kelvolliset ehdokkaat. Ai missä on puoluesidonnaisuus ja vakaumus? Ei missään. Muistutan, että alue- ja kuntavaltuustot hoitavat hyvin konkreettisia asioita käytettävissä olevin rajallisin resurssein osaamispohjaan nojaten. Valtakunnanpolitiikassa voi toki syleillä maailmaa ja yrittää hiukan parantaakin sitä.
Puolueiden julistukselliset arvot ovat kovin kaukana kuntien ja alueiden arkielämästä. Äänestäjä voi toki tehdä ennakkosensuurin puoluekirjojen mukaan, varsinkin jos ei tunne ehdokkaita ja on vankka poliittisessa uskossaan. 

Aatteessaan vahvat voivat unohtaa kaiken mitä tähän kolumniin kirjoitin.

 

Jokainen äänestää oikein.

 Kaikki siis huhtikuussa uurnille! 

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Julkaistu Rantapohja-lehdessä 13.3.2025

 

 

 

Syntymäpäivälahjani - Finnish National Radio DOGE

  

Yle, Messuhalli 1935

 

”Yle lopettaa alueelliset iltapäivälähetykset radiossa ja yhdistelee alueita aamuisin. Aamun ensimmäiset alueelliset radiouutiset loppuvat

Ensimmäiset muutokset kuuluvat radiossa jo maaliskuussa.”
 - Kaleva 11.3.2025

 

”Yle lopetti radion alueelliset iltapäivälähetykset vähin äänin – johto ei kommentoi sanallakaan."

Yleisradion perinteiset alueelliset iltapäivälähetykset Radio Suomessa ovat loppuneet. Esimerkiksi Yle Lapista ei tule enää itsenäistä iltapäivälähetystä.
 - Lapin Kansa 12.3.2025


Koska Yle on ”suurelle eduskunnan enemmistölle" yhtä kuin vasemmistoliberaalinen tiedotuskanava. Hallitusohjelmaa noudattaen sille laitetaan suitset suuhun ja marhaminta tiukemmalle! Samalla yritetään keinotekoisesti asettaa kauppalliset radiokanavat ja Yle samalle viivalle, vaikka juuri alueellisessa toiminnassa ne ovat aivan eri sarjassa. Leikkaukset aloitetaan tietenkin henkilöstömenoista (Hassu ilmaisu, ihminen on siis vain kuluerä. lat.huom.). Tekniset toiminnot on pitkälti myyty jo ulos (radioasemat, siirtoverkot yms.)


Minä kuitenkin uin mielipiteineni vastavirtaan ja luotan kansalaisten medialukutaitoon, vaikka tuskin kukaan enää lukee tekstejä. Kaikkea tiedotusta ei pidä ottaa kiveen hakattuna totuutena ilman kritiikkiä. Se koskee niin julkista kuin kaupallista tiedotusta. Siksi vastustan tätä ihmisten lähialueen uutisoinnin karsimista. Alueellisten ohjelmatoimitusten objektiivisuudella on 24/7 tuhansia "kokemusasiantuntijoita" kuuntelemassa lähetyksiä. Kaupallisten kanavien journalistinen vapaus on liki rajaton. Lähiradio on myös oiva kanava tehdä kansalaisille tutuksi kunnallisen ja alueellisen päätöksenteon taustoja ja päätöksistä sen kuuluisan poliittisen vastuun kantajia. 

Lähiradio on myös tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Jos valtakunnalliset siirtoverkot (lue: Digital Bridge Inc., USA) kaatuvat syystä tai ”siitä toisesta”, toimivat paikalliset lähettimet edelleen itsenäisesti jos on osaavaa henkilökuntaa. Mobiili- ja dataverkkojen varaan ei voida joukkotiedotusta yksin jättää. 

 

Kaupalliset radiokanavat aloittivat toimintansa jo vuonna 1895 (18 kpl!), ja niitä on tullut ja mennyt suhdanteiden mukaan. Mitään tiedotus- tai uutisvelvoitetta niille ei voi asettaa. Vuodesta 1926 on Ylen tehtävänä on ollut toimia tiedotuskanavana myös kaupallisen liiketoiminnan nostaessa kädet ylös esim. epävakaassa turvallisuustilanteessa. Ylen tehtäväkenttä koskee myös alue- ja paikallisuutisia. Sulkemalla alueellisen radiotoiminnan, Ylen tulevaisuudenkuva saattaa olla:
a) tuottaa kiilloitettuja valtakunnan ja maailman uutisia AI:n lukemana (sitä kaupalliset kanavat jo tekevät)

c) audiosyötteitä (podcast) ja niiden uusintoja
b) Erika & KAJ uutisia Euroviisuista kilvan kaupallisten mediatalojen kanssa

 

Miksi pitää kotona kannettavaa radiovastaanotinta ja paristoja, jos kanavilta kuuluu vain valkoista kohinaa?


 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

JK: 

14.3. yhdistettiin jo kaikessa hiljaisuudessa aluelähetyksiä.23.3. siirretään kaikki "alueet" Tampereen studioon. Ou jee!

 

European new order in making

What does the White House demand?

• no Nato membership for Ukraine
• no foreign troops to Ukraine
• no EU membership for Ukraine
• no security guarantees by USA
• to get 50% share of the Ukrainian mineral resources

What does Kreml demand?

• no Nato membership for Ukraine
• no foreign troops to Ukraine
• reduced military power in Ukraine
• Crimea, Donbas, Donetsk and Zaporizzian regions to be permanently annexed to Russia
• Russia agrees to discuss sharing the mineral resources of the new Russian territories above

The list of demands are very similar!

Q: What can Ukraine demand? Like DJT said: ”You do not have any cards on the table to play with.”

Q: What would be the role of the Coalition of Willing? (Pro-Ukraine group of EU member states, 2nd March 2025)

All boils down to Ukraine´s minerals and other resources in Europe. USA and Russia are already in a silent agreement on that! 

• In the fall Ukraine discussed with both Biden and Trump and offered part of its mineral reserves against Nato membership, i.e. security guarantees and against of more effective weapons to improve air defence.
  READ: this was an Ukrainian initative
• Newly elect Trump made a counter offer; 50% of the minerals, $500bn payback scheme for the weapon supplies delivered by USA (in fact the required sum is 3-4 times higher as the value of actual deliveries).
• Mid.Feb., before the Munich Meeting USA made on offer; 50% of mineral reserves without anything else. No guarantees etc.; time to sign = one hour.
• Two weeks ago the altered US offer included a clause, that all weapon deliveries shall carry a double price tag!
• One week ago a revised frame agreement was disclosed: 50% of minerals and full control of the $500bn payback fund to USA. Nothing concrete about security guarantees.
  => the deal fell through
  => US weapon supplies halted
  => intelligence service from US to Ukraine halted
  … will the Musk satellite system be blocked from Ukranian armed forces, too?

Independent analysts said in the Economist that the US offers were not written by US state department officials, but business lawyers. The wording and phrases used are not common to US govt. language used.

While you read this, it might all be of history due to upredictable US foreign policy.
Q: Is there a policy or just a poker table?

No AI-powered tools have been used in writing this column.
Any errors in thinking or writing are solely the author's own.

Kaikki joukolla jäätä särkemään

Trumpin uusi hallinto kaavailee hankkivansa jäänmurtajia (Yle 29.1.). Suomen vaatimaton laivanrakennusteollisuus hihkaisee "hep!" ja ilmoittautuu yhteistyöhön. Oikein, jos me jossakin olemme maailman parhaita niin arktisessa laivanrakennuksessa (ja sellun keitossa, lat. huom.)

 

USA:n puolustusvoimat harkitsee 40 jäänmurtajan tilausta (ehkä) suomalais-amerikkalaiselta yhteistyöyritykseltä. Koska Helsingin ja Turun telakat eivät ole enää suomalaisomistuksessa, kääntyvät katseet (ehkä) Raumalle, Rauma Marine Contructions Ltd. Telakka toimii tappiolla, joten kovin houkutteleva yhteistyökumppani se ei ole, vaikka Suomen valtio on TeSi kautta pääomistaja ja toiminnan takuuna. Presidentti Trump laukoo lonkalta kommentteja ja vetää uistinta mm. Suomen kotivesilläkin kokeillen tärppääkö diili.

Onko Suomen valtiolla kanttia vastustaa tässä houkuttelevassa kauppapoliittisessa tilanteessa strategisen puolustuspartnerin suunnittelemia Grönlannin ja Panaman ”haltuunottoja”? Vaakakupissa on ≈ 25´000 FTE:a (miestyövuosi) ja 2x-3x alihankintaa päälle. Tosin osa telakoista saattaa sijaita US&A:ssa. 
Puolustusministeri Häkkänen ehti jo kommentoimaan Grönlannin tilannetta: ”Näyttää siltä, että Yhdysvalloilla on päättäväisyyttä myös arktisen alueen puolustukseen”. (Yle 30.1.)

Kahden lautasen ulkopolitiikan toinen lautanen (TP) ehti kommentoimaan maunokoivistomaisesti: ”Suomi tukee Tanskan diskreettiä, ei julkista, diplomaattista toimintaa Grönlantia koskevassa kysymyksessä." 

Ulkoasiainvaliokunnan jäsen, Veronika Honkasalo (Vas.), tuohtui molemmille herroille ja syyttää varovaisuudesta Valkoisen Talon suuntaan (HS 30.1.). Totta, suomettumisen kaikuja löytyy sanavalinnoissa. Tosin nykyisin sen on "arvopohjaista realismia".

Pääministerillä ei ole selkeää roolia tämä hetken Pohjoismaisessa turvallisuuspoliittisessa hyggeilyssä, tai sitten hän vain kotoilee koti-Suomessa. Kyseessä voi olla myös Suomen moninapainen ulkopolitiikan johtaminen!

Kyllä tästä ainakin suomalaisessa mediassa pieni lautas-gate saadaan aikaiseksi, tosin Kokoomuksen perhepiirissä. Trumpin täysin harkitsemattomat julkitulot heiluttavat suomalaisten mielialoja, vaikka tuskin ovaalin toimiston kaveriporukassa kaikki edes tietävät, missä maailman kolkassa Suomen lautaset katetaan ja missä kaappi seisoo!

 

Perustuslaki, 731/1999, 93.1 §

Toimivalta kansainvälisissä asioissa

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti ...... yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Perustuslain pilkun puuttumisella on sittenkin väliä! 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.