Kylätie on hiljainen

 

Kylätie on hiljainen lauloi mm. Esko Rahkonen 1965 (Toivo Kärki/Reino Helismaa). Onko Hämeen Härkätie sittenkään hiljainen? ELY:n liikennelaskennan tulos: 800 autoa vuorokaudessa, joista 60 raskaan liikenteen ajoneuvoja.

Somerolla ELY valmisteli ja toteutti kylätien Hämeen Härkätielle (yhdystie no. 2802) kertomatta asukkaille (SSS 8.9.). Olikohan kaupunki tietoinen ko. piilorakentamisesta? Olisiko Someron uusi kylätie otettu myönteisemmin vastaan, jos olisi käyty kansalaisten vaikuttamisteatteri; esisuunnitelma - YVA- viralliset lausunnot - kuntalaisten tiedotustilaisuus - vapaa asukaspalaute - lopullisen suunnitelman näytteillepano - valitusaika - lopullinen päätös - toteutus.



 

Olemme kantapään kautta oppineet, että tie- ja vesirakentamisessa sekä tuuli- ja aurinkovoimalaprojekteissa mikään ei useinkaan muutu, vaikka asukkaiden mielipidettä kuultaisiinkin. Prosessi on riikinruotsiksi nimeltään ”rätten att resonera”. Voi puuskahdella, ja päästää sivistyneesti ulos mielensäpahoittamista, mutta sillä ei ole vaikutusta.
Mielestäni Orpon hallituksen ”luvituksen sujuvoittaminen” on nyt lipsahtamassa rajattomaan viranomaisten (valtiolliset ja kunnalliset) harkintavaltaan.


 

ELY:n varmaankin perinpohjaisen, mutta omassa piirissä tehdyn, harkinnan jälkeen katsoi kylätien olevan paras ratkaisu; liikenneturvallisuus, maisemallisuus ja tietysti kustannustehokkain ratkaisu verrattuna auto- ja kevyenliikenteen eriyttämiselle omille kaistoille/väylille. Ohjataanko raskasliikenne mahdollisesti kiertämään kylätie em. liikenneturvallisuuden nimissä?

”Määritelmä: viranomaisen harkintaa sisältävä lakisääteinen toimivalta ensinnäkin päättää hallinnolliseen toimeen ryhtymisestä ja toiseksi valita hallinnollisen ratkaisun tai muun toimenpiteen lopputulos useasta oikeudellisesti samanarvoisesta ratkaisuvaihtoehdosta.”
- Tieteen Termipankki

 

Harkintavalta on puhunut, pulinat pois. Saattaa tosin olla, että tulevissa kunta- ja aluevaaleissa somerolaisilla on tavanomaista pidempi muisti.

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia. 

Kolumni on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 10.9.2025

Kansalaisten pakotettu digiposti

 

 

 

VM & DVV toteuttavat ”Digi Ensin” -ohjelmaa (VM006:00/2024), jossa kaikki kansalaisia vaaditaan käyttämään tunnistautumista digipostipalveluun. 

”Myöhemmin vuosien 2026–2027 aikana on tavoitteena, että kansalaiset voisivat halutessaan lukea heille saapuneen viranomaispostin sähköisesti myös yksityisten digipostipalvelujen kautta.”
https://dvv.fi/digi-ensin-hanke



Jo nyt yksityiset sähköpostipalvelut tarjoavat palvelujaan vedoten Digi Ensin -ohjelman pakottavuuteen. Lainsäädäntö koskien yksityisiä, kansainvälisiä ja kotimaisia sähköpostipalveluja ei ole vielä valmis, mutta markkinointi jauhaa jo täyttä päätä. Ensi vuoden alusta kaikki digitaalinen viranomaisviestintä kulkee suomi.fi -palvelun kautta. Eikö se ole riittävä? Miksi pitää keinotekoisesti yksityistää ja fragmentoida palvelu, joka on kriittistä yhteiskunnan resilienssin ja turvallisuuden kannalta?

Yksityiset internetpalvelujen tarjoajat (ISP) mainostavat palvelunsa olevan maksuton. Ei ole tiedossa, miten yksityisen palvelun tulonmuodostus tapahtuu. Maksaako VM palvelumaksua vai saammeko jatkossa mainoksia esim. Kela-viestien mukana,  jos valitsemme yksityisen ISP-palvelun? Mitä tapahtuu, kun kansalainen vaihtaa sähköpostinsa osoitteen tai ISP:n?

Monikanavainen, sähköpostipohjainen, asiointi ei ole ongelmatonta. Vahvaa tunnistautumista tarvitaan myös yksityisen palveluntarjoajan kautta asioidessa. Koko järjestelmä perustuu "yhteydettömään viestintään"; viestin perillemenoa ja lukemista ei voida vahvistaa kuin järjestelmätasolla. Digipostipakko ei tuo mitään parannusta sähköpostijärjestelmään.
Kaikilla ei tule olemaan digipostipalvelua kotona tai kännykässä. Tuleeko kunnantaloille ja KELA-toimistoihin digipostille asioimispäätteet, joissa KELA-kortilla voi kansalainen asioida digivaltion kanssa? Paperinen viestintäpalvelu tulee jatkumaan, koska koskaan ei koko väestö ole kykenevä käyttämään digipalveluja, ei edes valtuutusten kautta. Tämän tulisi kaikkien digiloikkaajien pitää mielessä!



Ja sitten se kysymys yhteiskunnan päättäjäkunnalle

Liki kaikki valtion ja kuntien hallintohimmelihenkilöt viestivät ilman mitään riittävää tietosuojaa ja sekalaisen ohjeistuksen nojalla somealustoilla, mm.

• X
• Telegram
• Bluesky
• Facebook
• Instagram
• satunnaisesti jopa TikTok

  
  

Missä on tietoisuus tietoturvariskeistä?  TP ja Pääministerikin altistavat itsensä digitaalisten tiliensä kaappauksille. Houkutus hybridivaikuttajien hakkeroinnille on suuri. Vaikka maailman fiksuin johtaja ("I am a smart guy"-Trump) sinkoaa tunneittain viestejä somealustoille jopa omalle Truth Social -alustalle, se kuitenkaan tarkoita että esim. poliisi tai palo- ja pelastustoimi Suomessa voivat käyttäytyä yhtä huolettomasti.

Vinkki hallitukselle budjettineuvotteluihin; rahoitusta julkisen palvelun digialustojen kehittämiseen, tiedotuskanaviin, tietoturvaan ja koulutukseen!

Jälkikirjoitus:
 Heti kolumnin julkaisu jälkeen paljastui paljon mainostetussa mobiilivarmenteessa
heikkouksia: https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/art-2000011464323.html
"Suomi ei enää ole sähköisen asioinnin pioneeri, mistä mobiilivarmenne on yksi esimerkki."
                      - Petteri Järvinen, tietotekniikan asiantuntija

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

Kolumni on julkaistu 2.9.2025 myös Uusi Suomi Puheenvuoro -blogissa