maanantai 28. huhtikuuta 2025

Jokaisen oikeus ei toimi


 



 

 

Jokaisen oikeus (muinaissuomeksi jokamiehen oikeus) on erinomainen kansallisen yhtenäisyyden ja ylpeyden aihe. Eurooppalaisittain laajat yksilönvapaudet luonnossa, riippumatta maapohjan omistussuhteista, on ikiaikaisen metsäläiskulttuurimme monumentti. Jokaisen oikeudesta on tehty myös matkailuvaltti, ja se houkuttelee turisteja ihailemaan kanssamme puhdasta luontoa ja luontosuhdettamme.

 

Luontomme kunnioitus on kuitenkin suomalaisten keskuudessa rapautunut ja metsä, yhteinen olohuoneemme, on uhanalainen. Vaellusreitit sotketaan - osasyyllisiä ovat luontomatkailuyrittäjät, joilla ei ole aikaa tai kykyä opastaa matkailijoita. Suomalaisiltakin vaeltajilta on osin unohtunut jokaisen oikeuksien säännöt. Olen kohdannut kansalaisia, jotka kulkevat pihojen poikki vedoten jokaisen oikeuksiin ja jotkut poimivat sienet ja marjat porraspielestä. Samoin tulenteko oman mielen mukaan on kuulema jokaisen oikeus ja sen moittiminen liki saamelaisten perinneoikeuksien arvosteluun verrattava loukkaus.
Muistin virkistämiseksi: https://ym.fi/jokaisenoikeudet

 

Valtiovarainministeriön taloudellinen kuristusote Metsähallituksen Luontopalvelusta on murheellista katsottavaa. Kun luontokeskuksia suljetaan ja henkilökuntaa säästösyistä vähennetään, katoaa luontoreittien valvonta ja huolto. Samoin taukopaikkojen ja erämaatupien määrää karsitaan kustannussyistä. Ymmärrän Metsähallituksen Luontopalvelujen turhaantumisen; erämaatuvat rikotaan, taukopaikat sotketaan, polttopuut viedään. Meno erämaassa on paikoitellen todella villiä.
Kyse ei ole rahasta, vaan arvovalinnoista. Metsähallituksen Metsäteollisuus Oy tilitti valtionkonttoriin puunmyyntituloja vuodelta 2024 179,8 milj.€. Kyse on meidän kaikkien suomalaisten yhteisen metsäomaisuuden tuotoista! Valtion kukkarossa ei ole pohjaa, m.o.t.

Metsähallitus perää nyt kunnilta vastuunkantoa. Vaikka suuri osa vaellusreiteistä on valtion mailla, katsoo valtio että vastikkeettomia hyötyjiä ovat kunnat ja niiden matkailuyrittäjät. Muuten ei voi käsittää, että hyväkuntoisia luontokeskuksia uhkaa sulkeminen vielä kuluvan vuoden aikana. Ko. kiinteistöissä toimivat juuri em. matkailuyrittäjät. Maaseudun majoitus-, ravintola-, ja  eräopaspalveluilta viedään elinkeino. 

 

Jos jo päätetyt leikkaukset palveluverkostoon toteutetaan, ei kunnilla jää juuri aikaa reagoida. Uudet valtuustot kokoontuvat vasta kesällä, niin myös vapaa-ajan lautakunnat. Tuskinpa kuntien vuosibudjetissa on varauksia em. matkailupalvelujen hoitamiseen. Jokaisen oikeus ei voi toimia, jos ei siihen ole nykyajan vaatimia puitteita. Nyt ollaan tekemässä iso "luontopalvelujen aukkohakkuu". 


En luota enää hedonistisen nykyihmisen kykyyn siivota jälkensä luonnossa liikkuessa. Vastuunkanto luonnosta ja omasta käyttäytymisestä eivät ole entisensä. Metsähallituksen säästötoimien seurauksena retkeilijät aloittavat uudestaan nuotiopuiden holtittoman kaadon ja kantotulien tekemisen pitkin metsiä. Suljetut WC:t palauttavat kyykkykakka-kulttuurin, joka näkyy hyvin pian luonnossa. Vaellusreitit eivät ole enää mielekkäitä etapilta-etapille jotoksia, vaan vaeltajat tekevät reitinvalintansa omien mielihalujen mukaan. Moottorikelkka- ja maastopyörävaellus villiintyy, koska merkittyjen reittien palvelut katoavat. Harvinaisuudeksi muodostunut koskematon luonto tuhoutuu nopeasti holtittoman retkeilyn paineessa. Vaelluksista tulee vaelteluja.

"Kyllä luonto korjaa." Ei korjaa! Pohjoinen luonto uudistuu erittäin hitaasti ja siihen kuluu vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja. Muovit, ihmisen jätökset ja mönkijän jäljet jäävät soille ja tunturiin. Uhkana on, että jätämme näiltäkin osin jälkipolville pilatun luonnon.

 

Ihminen ja luonto eivät enää kohtaa. Tutkimuksen mukaan 1/3 kahdeksanvuotiaista ei ole koskaan käynyt metsässä. Missä on vanhempien vastuu opettaa jälkikasvu osaksi ympäröivää flooraa ja faunaa? Koulu toki yrittää parhaansa, mutta vanhempien esimerkillä on vahva vaikutus luontosuhteen kehittymisessä.  Ehkä tämä kaupungistumisen aiheuttama voimakas luontosuhteen katoaminen onkin Suomen luonnon pelastus. Luonnontuntemuksesta muodostuu ns. erityisosaamisalue, ja suuri osa suomalaisista ei enää kaipaa luontoon. Toivottavasti ennuste on täysin väärä.

Toukokuun 15. on "Suomen Lasten Metsäretkipäivä". Tapahtumaa organisoi Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osaston biologian didaktiikan tutkimusryhmä ja se on osa opettajankoulutustaRetkipäivän pysyvänä suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 
Metsäretken ei tarvitse olla ikimuistoinen elämysmatka Kuusamon Karhunkierrokselle. Arkipäivän piipahdus lähimetsään ja opastettu tutustuminen kasveihin, eläimiin ja koko ekosysteemiin on lapselle varmasti todellinen elämysmatka, jonka voi uusia vaikka joka päivä. Ehkä lasten vanhemmatkin voivat saada déjàvu-elämyksen ja vielä omien lasten kanssa!

Vinkkejä metsäretkipäivään mm. : https://blogs.helsinki.fi/metsaretkipaiva/

 



 

Moderni luontosuhde ei tarvitse laajoja jokaisen oikeuksia, jotka on tarkkaan kirjattu lakitekstiin. Luonteva paluu luontoa kunnioittavaan elämäntapaan on paljon tärkeämpää. Luonto ja jälkipolvet kiittävät.
PS. Sana luonto tarkoittaa ympäristöä, jota ihminen ei ole muokannut. Se yleistyi kielessämme 1700-luvulla (kotus.fi). 

 

Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.

 

tiistai 22. huhtikuuta 2025

Annetaan lausunnolle



 

Vastaukset VVM:n lausuntopyyntöön 7.4.2025 koskien energiaveron korotusta kaivannaisteollisuudelle ja konesaleille 16.4.2025 on julkistettu.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=62b37f5d-6ea1-412c-934f-b490c21d2887

 

Luin liki 100 kpl tietokannassa olevista 118 eri intressiryhmien lausunnoista. Joku / jotkut ovat lobanneet tehokkaasti kuntia, maakuntaliittoja ja energia-alan yrityksiä. Sanamuodot ja jopa kokonaiset kappaleet ovat yhteneväisiä. AI:n sulka lienee  myös sipaissut digipaperia useissa lausunnoissa. 
Perusviesti on hellyttävän yhteneväinen, ettei kaivostoiminnan ja konesalien energiaveron subventiota, ts. yritystukea, saa poistaa. 

 

 

Poimintoja yksiäänisen sekakuoron lausunnoista

 

- Suomessa on juuri nyt sähköstä ylitarjontaa! 

- Jo luvitettuja tuuli- ja aurinkoenergia investointeja on paljon jumissa (2000-3800 MW), koska sähkön kysyntää ei ole riittävästi ; ”hankkeet odottavat sähkön ostajia ja uutta kysyntää”. Yksin Fortumilla on Pohjoismaissa 5000MW hankkeita lupaprosessin eri asteissa.

- Aurinkovoimaa on ´hankevaiheessa´ 20´000MW

- Tuulivoimaa (maa & meri) on ´hankevaiheessa´ 100´000MW

- Konesalit toisivat haluttua energiakysyntää ja kasvattaisivat liiketoimintamahdollisuuksia

- Talouskasvun suureksi veturiksi katsotaan investoinnit sähköenergian tuotantoon ja kulutukseen. BKT:n kasvu on kaikkien kaveri.

 

Muita huomioita lausunnoista

 

- Kukaan ei käsitellyt kuin sivulauseessa kaivosteollisuutta. Energiaveron alennuksen on katsottu tehneen tehtävänsä. Kaivosinvestointien kasvu on toteutunut valtioneuvoston tavoitteiden mukaisesti, vihreää siirtymä tukien. Kukaan ei silti vaatinut energiaveron korotusta kaivosteollisuudelle.

- Suomen, maakuntien ja kuntien vetovoiman ja pitovoiman tehostamisessa halpa energia nähdään välttämättömäksi.

- Investointien jo nyt alhainen kotimaisuusaste ei ollut kenenkään huolenaihe. On aivan ok, että ulkomainen pääoma lisää osuuttaan Suomen vihreän siirtymän markkinoilla ja kerää myös voitot pois. Siirtomaa-Suomen kohtalo annetaan muiden käsiin.

- Konesalien tuomaa lisäarvoa ja teknologian TKI-investointeja ei kvantifioitu. Asia jäi maininnan asteelle. Toki kiinteistöverotulot ja rakennusaikainen työllistävä vaikutus varsinkin rakennusvaiheessa tuotiin esille, etenkin kuntien lausunnoissa.

- Merkittävä osa lausunnon antaneista sähkön tuotantoyhtiöistä ovat ns. mankala-järjestelmän tehokkaita hyväksikäyttäjiä, ja se sai asettamaan sanat todella v a r o v a s t i.
Mankala-periaate on Suomessa käytetty toimintatapa, jossa usea yhtiö perustaa voittoa tuottamattoman osakeyhtiön yhteistä tarkoitusta varten. Malli on käytössä erityisesti energia-alalla, jossa on useita Mankala-yhtiöitä, joita on perustettu yhden tai useamman voimalaitoksen rakentamista ja operointia varten. Osakeyhtiön osakkaat rahoittavat laitoksen rakentamisen ja ylläpidon ja vastavuoroisesti ne saavat rakennetusta laitoksesta sähköä omakustannushintaan.

- wikipedia

- Sähkön siirtoyhtiöt olivat todella harvasanaisia. Lisää tuotantoa, lisää kulutusta, lisää sähkönsiirtotuloja. Luontainen monopoli toimii erinomaisesti kaikissa sähkömarkkinoiden tilanteissa.

- Luontoarvot ja uhka luonnon tuhoutumisen lisääntymisestä löytyi vain parista lausunnosta, ei yhdestäkään kuntien ja maakuntaliittojen lausunnoista. 

- Energiatehokkuuden vaatimus koski etupäässä konesalien hukkalämmön talteenottoa jos edes sitä. Konkreettisia toimia ei valtiovallalta vaadittu.

- Energiainvestointien kaavoituksen ja luvituksen hitautta ei enää valitettu. Orpon hallitusohjelma toimii näiltä osin sujuvasti.

- Uusituvan energian sijoittuminen suurten käyttökohteiden läheisyyteen on tärkeää vain tuulivoimakunnille ja Fingridille, joka viimekädessä vastaa sähkönsiirtoverkon riittävyydestä. 

- Etelä-Suomen alueilta ei lausuntoja pyydetty, koska tuulivoiman vastustus on voimakkainta suurissa asutuskeskuksissa. NIMBY- efekti toimii ja vahvistuu ("Not In My Backyard, ei minun takapihalle").


Lausuntojen kiireellisyys

 

Useat lausunnon antajat huomauttivat liian lyhyestä vastausajasta. Valtiovarainministeri Purralla on kiire saada asioita valmistelluksi 22.4. alkavaan kevään kehysriiheen l. puolivälinriiheen ja viedyksi lakiehdotuksia eduskuntaan ennen kesälomia. Ensi vuosi on jo vaalikampanjoiden valmistelua vuoden 2027 eduskuntavaaleihin, ja kukapa osaa vielä edes arvailla, kuinka sekaisin silloin taloutemme on tässä tuulisessa maailmantilanteessa. 

 

 

Vihreän siirtymän investointituet

 

Investointitukien vähyyttä ei lausunnoissa moitittu, vaikka tässä olisi ollut hyvä tilaisuus siitä mainita. Kaikki halukkaat ovat saaneet rahaa Business Finlandilta. Hakemuksia ei juuri ole hylätty 2023-2024. Energiatukia jaettiin 2018-2023 yhteensä 470 milj.€, joista 80% päätyi viidelle suurimmalle tuensaajalle.

Uuden teknologian investointeja on todella vähän ja ne on ohjattu TEM:n käsiteltäväksi.

https://www.vtv.fi/julkaisut/energiainvestointien-tuki-vihrean-siirtyman-edistajana/

 

 

 



https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomen-viranomaiset-jakoivat-470-m-rahaa-katso-taulukoista-ketka-veivat-suurimman-potin-jopa-yli-90-hakemuksista-hyvaksyttiin/154cca64-af4a-4d8a-b103-83a4f432ec13


Business Finland jakoi myös energiatukia. Lista näyttää "ennallistamiselta", koska suurimmat tuensaajat ovat vakiintuneita teolllisuuden toimijoita. Hakemusten hyväksymisaste oli 87,8%, joten "sen sai mitä pyysi".




 

Merkille pantavaa on, että em. vihreän siirtymän yritystuista eivät näy tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneissa, vaan tuotantoyksiköt joko myydään hankevaiheessa ulkomaisille investoijille tai rakennusprojektit ovat alusta alkaen ulkomaisten hallussa. Valtio tukee yritystukien kautta vain ennallistamisteollisuutta, kuten sellu- ja kartonkitehtaita ja niiden alhaisen jalostusasteen tuotteiden merikuljetuksia!

 

 

Taustapeli

 

Yhteiskunnan energiatehokkuuden parantamiselle tai sähkön säästämiselle ei lausunnoissa annettu arvoa. Sähköenergian vuosikulutus on 2000-luvulla laskenut tasolta 90TWh tasolle 80TWh 2000-luvulla (≈ yhden ydinvoimalayksikön vuosituotanto). Sähkön tuotanto oli tasoissa kulutuksen kanssa vuonna 2024 ja nyt eletään jo ylitarjonnan aikaa. Siispä lisää konesaleja, kaivoksia, sähköistä liikennettä, sähköistä lämmitystä jne., jotta talouskasvu elpyy ja Suomi pelastuu!

 

Energiateollisuus, kunnat ja maakunnat haluavat kiivaasti luoda lisää liiketoimintaedellytyksiä merituulivoimalle, maatuulivoimalle ja aurinkovoimalle. Kaavoitusta on tehty ennakoivasti. Vihreää, uusiutuvaa energiaa halutaan tehdä lisää koska jossakin aina tulee tai paistaa. 

 

Fingrid varautuu tuotantotarpeen kaksinkertaistumiseen vuoteen 2033 ja investointiohjelma käsittää n. 4 mrd. lisäinvestoinnit. 
https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/kantaverkko/kantaverkon-kehittaminen/fingrid_kehittamissuunnitelma_2024-2033.pdf

Maisema ei muutu yksin tuuli- ja aurinkovoimaloiden takia.

Tukeakseen sähkömarkkinoiden kasvua Fingrid joutuu rakentamaan runsaasti uusia suurjännitelinjoja, sähköasemia ja nykyisen verkon parantamista koko valtakunnan alueella. Valtion jatkaa maanvaltausta sähkönsiirtoverkolle "hyvissä aikeissa" veronmaksajien rahoilla.



Erittäin suuri voimaloiden rakentamispaine kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalle ja Meri-Lappiin. Se näkyy myös Fingridin suunnitelmissa. Alue on jo nyt kiistaton uusiutuvan energian tuotantotehdas, jonne himoitaan lisää myös konesaleja (Muhos, Pyhäjoki, Kajaani) ja kaivoksia (Sodankylä, Ranua, Sotkamo). EU tukee voimallisesti em. hankkeita Euroopan huoltovarmuuden ja omavaraisuuden takia.      





Tästä klikkailemaan: 


https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoima/hankkeet-ja-voimalat-suomessa/kartta/

https://kaiva.fi/kaivannaisala/kaivostoiminta/

 





Uusiutuvan energian voimaloihin tarvittavat koneet ja laitteet ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa, niinpä niiden päästöt ja luontotuhot ovat muiden maiden murheena. Tuulivoimaloiden mastot valmistetaan Kiinassa ja aurinkokennot pääsääntöisesti myös!
Konesalien kotimaisuusaste rajoittuu betonirakenteisiin ja rakennustöihin.

 

 

Vihreän siirtymän energiataloustalkoissa ei tarvittavien metallien ja kemikaalien kierrätystä oteta vakavasti ja ympäristöongelmat jäävät jälkipolvien hoidettavaksi. Maapallo on ns. suljettu kierto, jossa kaikki energia ja alkuaineet pysyvät planeetallamme tosin muuttuen hankalasti hallittaviin olomuotoihin . Tämä koskee etenkin akkumetalleja, tuulivoimaloiden komposiittisiipiä ja aurinkokennoja. 

 

Hölmöläiset jatkoivat mattoaan leikkaamalla toisesta päästä palasen ja neulomalla sen toiseen päähän. Me muunnamme ympäristöongelmat toisiin olomuotoihin. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Kuntavaalikampanjoissa ei tämä VVM:n lausuntokarnevaalia näkynyt. Liekö näin ollut tarkoituskin. Kannustan kuitenkin tutustumaan lausuntoihin. Sieltä löytyy jokaisella jotakin, asuinkunnan, maakunnan ja asuinalueen sähkö- ja vihreän siirtymän toimijoiden kuorosta.


Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.



perjantai 18. huhtikuuta 2025

Let´s Make A Deal!



 




Tuntuu oudolta, että maan suurin päivälehti yksisilmäisesti mainosti ensin vain kanadalaista telakkaa, vaikka se sijaitseekin Helsingissä, lukijakunnan naapurissa.

 https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011173594.html

 

Vasta 18.4. HS heräsi. Suomessa on tasan yksi varteenotettava, kotimaisessa omistuksessa oleva, telakka. Rauman telakka on todennäköisesti pitkällä neuvotteluissa amerikkalaisen ostajan kanssa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000011175980.html

 

Nyt on valtioneuvostolla ja Teollisuussijoituksella näytön paikka. Vaikka TP johtaakin ulkopolitiikkaa + pilkku, niin kauppapolitiikkaa johtaa maan hallitus. Ice Pact -kauppasopimus Kanadan valtion kanssa ei juuri nyt ole kova myyntivaltti suomalaiselle telakkateollisuudelle, etenkin USA:n markkinoilla. Kanada on Valkoisessa Talossa samassa korissa mm. Meksikon kanssa.

 

Rauma Marine Constructions Oy voisi tehdä noita USA:n haluamia ASC-aluksia lyhyellä toimitusajalla. Kokemusta jääolosuhteisiin valmistetuista monitoimialuksista on runsaasti, samoin alusten suunnittelusta ja valmistuksesta puolustusvoimille. 

Vaikka nyt on kyseessä vain RFI (Request For Information), on asialla kiire. Edes yksi alus pitää toimittaa USA:n puolustusvoimille ennen Trumpin toisen kauden päättymistä (lue: ennen mahdollista kolmatta kautta). Muuten dealmakeria uhkaa kasvojen menetys.

 

Vientitakuut tappiin ja tilaus Suomeen! Näin tekevät muutkin maat, Saksa ja Ranska etunenässä. Kyllä, TP voi pelata toisen kierroksen golfia Floridassa, jos se mahtuu kiireiseen kalenteriin.

 

Onnea ja menestystä myyntiponnisteluissa, vaikka USA:n lainsäädännön ehdoton kotimaisuusvaatimus strategisissa alushankinnoissa onkin Trumpin hallinnolle melkoinen este. 
Kts. Jones Act 6.5.1920 [ Pub. L 66-261 https://uslaw.link/citation/us-law/public/66/261 ]


Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja. 

Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.