Missä ovat EU-vaalien ehdokkaat? Tätä kysyvät toimittajat ja politiikan tutkijat juuri nyt. Ihmettelin tätä itsekin. Miksi suomalaiset puoluejohtajat ovat jatkuvasti YLE:n, Sanoma Oy:n, Alma Media Oyj:n jne. kanavissa? Eihän heistä kaikki ole edes EU-vaalien ehdokkaita. Vaalikeskustelut ovat muuttuneet sanasodiksi eikä sivistyneistä väittelyistä ole enää tietoakaan. Toimittajat/juontajat jopa mainostavat etukäteen kiihkeitä väittelyjä opposition ja hallituksen välillä ja kiittävät ohjelman lopuksi osallistujia tiukasta, ärhäkkäästä, väännöstä.
Mitä ihmettä? Nythän on ymmärtääkseni EU-vaalit eikä hallituksen kyselytunnin pikauusinta.
Sitten mä hogasin!
Suomessa, toisin kuin muissa EU-maissa, noudatetaan d’ Hondtin vaalimenetelmää. Meillä puolueet ja mahdolliset vaaliliitot ovat etusijalla. Toisin sanoen itse EU-ehdokkaat on tasapäistetty edustamiensa puolueiden suoriin riveihin. EU-ehdokkaan läpimenomahdollisuudet ovat suoraan verrannollisia sen puolueen kokonaisäänimäärään, jonka listoille hänet on kunkin puolueen omien kriteerien mukaan valittu. Lojaalisuus lienee yksi pääargumentti listoja laadittaessa. On harhaanjohtavaa mainostaa EU-vaaleja henkilövaalina.
Puoluejohtajat voivat käyttää tätäkin vaalia oman asemansa ja puolueensa aseman vahvistamiseen silmällä pitäen tulevia kansallisia ja paikallisvaaleja. Puoluejohtajien pärstät kuluvat kovassa julkisuuskäytössä ja parasta ennen päivämäärä saattaa tulla ennen vaalikauden loppua!
Suomessa julkista keskustelua, jota johtavat Suomen puolueiden puheenjohtajat, käydään lähinnä EU-parlamentin ryhmien linjoista ja kuka kaveeraa kenen kanssa Brysselissä. Oraakkelimaista, koska EU-parlamentin ryhmät muodostetaan vasta vaalien jälkeen ja niiden agenda kirjataan neuvottelujen tuloskana. Suomessa vaalikeskustelusta kaikkia EU-asukkaita koskevat peruskysymykset ovat toissijaisia, koska hiekkalaatikon leikkijärjestys on tärkeämpi. Keskusteluista käy ilmi, että Brysselissäkin pitää olla kiva kivaa, eikä toisen laidan EU-senaattorien kanssa pidä kaveerata. On pahasti unohtunut, että EU:n parlamenttiryhmät ovat viitteellisiä. Oikeaa ryhmäkuria ole, vaan asia kerrallaan muodostetaan ryhmien linjaukset ja EU-senaattorit joko seuraavat ryhmän kantaa tai sitten eivät. Jotenkin kierosti suomalaiseen vaalikeskusteluun liittyvät kotimaiset hallitus vs. oppositio kinastelut ja ennen viimeisiä eduskuntavaaleja luodut rajalinjat ja juoksuhaudat puolueiden välille.
Hyvät suomalaiset äänestäjät. Meitä viedään kuin pässiä narussa vaaleista toiseen niin kauan kun suhteellinen d’Hondtin vaalimenetelmä on maassamme käytössä. Tästä muistin virkistämiseksi ko. vaalimenetelmä selkokielellä: https://vaalit.fi/europarlamenttivaalien-tuloksen-laskenta
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja.
Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
