Alvar Aallon arkkitehtuuriin kriittisesti suhtautuvat perustivat aikoinaan "4% Society" -liikkeen. Eipä se ole ollut kovin vahva mielipidevaikuttaja, koska suuri enemmistö suomalaisista koki meritoituneen arkkitehdin olevan kaiken arvostelun yläpuolella. Enemmistön ääni puhui ja vaiensi arvostelun.
Suomen edustus tulevassa EU-parlamentissa on 15 MEP:a, eli 2% parlamentin vahvuudesta. Ko. edustajien vaikutusmahdollisuudet suuressa salissa ovat rajalliset. Nyt parlamentin kokonaisvahvuus on 705 edustajaa. Koska Englanti teki Brexitin, jaetaan "vapautuneet paikat" muiden maiden kesken, yhteensä 15 kpl, joista Suomi saa 2. Uuteen parlamenttiin valitaan 720 senaattoria, koska kustakin maasta valittavien parlamentin jäsenten määrä on suhteutettu maan väkilukuun. Tosin osassa lukuisista proEU -websivuista mainitaan luku 721. No, suuri on meppilauma joka tapauksessa.
Euroopan parlamentti
Eurooppalaiset äänestäjät valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Euroopan parlamentti siis edustaa EU-kansalaisia. Parlamentti on EU-neuvoston ohella toinen EU:n tärkeimmistä lakia säätävistä elimistä.
Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää:
- Parlamentti keskustelee EU:n lainsäädäntöaloitteista ja hyväksyy säädökset yhdessä neuvoston kanssa,
- valvoo komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti ja
- keskustelee EU:n talousarviosta ja hyväksyy sen yhdessä neuvoston kanssa.
Parlamentin jäsenet eivät muodosta ryhmiä kansallisuutensa tai kansallisten puolueiden mukaan, vaan Euroopan laajuisten poliittisten ryhmittymien mukaan.
https://eurooppatiedotus.fi/perustietoa-eusta/eun-toimielimet/euroopan-parlamentti/
Maallikon silmin kyseessä on Oy Euroopan Union Ab:n hallintoneuvosto! EU-neuvosto ja jäsenvaltioiden hallitusten jäsenet ohjaavat EU:n suuntaa. Parlamentille jää napin painaminen jaa/ei siitä, lähetetäänkö lait ja säädökset jäsenvaltioiden ratifiointimyllyyn. Toimeenpanevat elimet l. Komissio ja Neuvosto ovat ns. "kuskin paikalla".
Tässä Federaatiomme poliittiset ryhmät ja suomalaisten puolueiden ryhmitys ennen vaaleja:
• Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP) KOK
• Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D) SDP
• Uudistuva Eurooppa -ryhmä (RE) KESK, RKP
• Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Greens/EFA) VAS
• Identiteetti ja demokratia (ID)
• Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR) PS
Kun uusi parlamentti järjestäytyy, suomalaiset MEP:t liityvät ryhmään, jossa on enemmän tai vähemmän samanmielisiä kavereita. Poliittista ryhmää voi myös muuttaa kesken vaalikauden, kuten PS teki siirtymällä ID-ryhmästä takaisin ECR-ryhmään. Poliittisen ryhmän jäsenyys ei ole triviaalia. Ryhmä muodostaa kannan käsiteltäviin asioihin ja MEP äänestää ryhmän mukana. Jos vastustaa ryhmän kantaa, on edustaja ns. hankala ihminen ja omille näkemyksille on vähän kuuntelijoita.
Käynnissä olevan vaalikampanjan aikana etenkin SDP:n ja Kokoomuksen puoluejohtajat osoittavat toisiaan sormella, koska Suomi-MEP:t istuvat kuulema väärissä ryhmissä. Lisäksi vannotaan: "Me emme missään tapauksessa tee yhteistyötä sen ja sen EU-parlamentin poliittisen ryhmän kanssa." Tämä näyttää katsomossa hiekkalaatikkokinastelulta ja spekulaatiolta laita/ääri-ryhmien määrityksillä. No, voihan näinkin maalata itsensä nurkkaan ennen vaaleja. Monipuoluedemokratiassa pitäisi ymmärtääkseni olla kyky tehdä yhteistyötä kovinkin erimielisten henkilöiden ja ryhmien kanssa.
MEPin rooli - kansallinen etu vain Euroopan etu edellä?
Eduskuntavaalien aikana keskusteltiin kaiken kinastelun lomassa myös Eurokansanedustajien roolista ja tehtävistä. Nyt keskustelu jatkuu EU-vaalien kynnyksellä.
Huhtikuussa 2023 Satu Hassi, vihr. (eläköitynyt poliitikko) opetti Annikka Saarikkoa (tuolloin väistyvä ministeri), kun Saarikko närkästyi Suomen MEP:ien äänestäessä talojen tilkitsemisen EU-direktiivin puolesta ja vastoin Suomen hallituksen kantaa.
Näin Hautala valisti rahaministeriä MEP:n roolista ja tehtävistä:
”Mepit eivät aja parlamentissa kotimaidensa hallitusten kantoja, vaan edustavat äänestäjiään ja omien poliittisten EU-ryhmiensä tavoitteita. Ministeri Saarikko varmasti tietää tämän. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on parlamentissa laaja sopu suurimpien poliittisten ryhmien kesken.”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009454822.html
SDP:n MEP Miapetra Kumpula-Natri loihe lausumaan 2023 Suomen eduskuntavaalien jälkeen TV-haastattelussa: ”Päätin jatkaa MEP:na, vaikka sainkin kansanedustajan paikan Suomessa. Katson näin parhaiten voivani ajaa suomalaisten etuja. Olen Isänmaan asialla.”
Hänelle on MEP-valtakirja Isänmaan asia. Mitähän hänen viiteryhmänsä S&D (Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä) sanoo tästä?
Kenen joukoissa seisot, kenen lippua kannat?
Äänestäjän kannalta ehkä tärkein tieto ehdokkaan EU-ideologiasta ja hänen kanta EU:n liittovaltiokehitykseen. Osa Suomen MEP:ista on ollut aidosti federalisteja, jotka kansallisen mandaatin saatuaan ovat kääntäneet selkänsä Suomelle ja katsovat suuremman yhteisen hyvän, ylikansallisen poliittisenryhmän, edun olevan tärkeämpää kuin pienen, mitättömän kokoisen ja vähäväkisen koilliskolkan edunvalvonta.
Toiset MEP:t ovat reilusti siltarumpupoliitikkoja ja lupaavat vetää kotiinpäin, vaikka onnistumismahdollisuudet ovat oman poliittisen ryhmän kannan varassa. Euroopan siltarummut ovat kovin isokokoisia. Eteenpäin kaikesta huolimatta!
Sekaisin näyttää olevan poliittinen agenda ainakin osalla suomalaisista MEP-ehdokkaista. Miltä kuulostaa "oikeistoviherkeskustaliberaali"?
Toisaalta nyt pieni ihminen ymmärtää paremmin miksi Suomen MEP:t äänestävät joskus niin merkillisesti. No, ihminen se MEP:kin on, joskin isoissa saappaissa.
EU:n tulevaisuus
Ehkä tehokkain vaikuttamistapa pienellä 2% EU-edustuksella on käydä aktiivista keskustelua EU:n suunnasta ja tulevaisuudesta niin Parlamentin vallan kamareissa kuin Suomen mediassakin. Heikosti on näkynyt/kuulunut Suomen ääni ainakin kotimaan mediassa. Suomen Eurooppatiedotuksen näkyvyys on ollut heikkoa https://eurooppatiedotus.fi . Lisäksi Eurooppatiedotus jakaa valtionavutuksia "kansalaisjärjestöille", jotta ne tekisivät aktiivista Eurooppa-tiedotusta. Vuonna 2023 jakoi UM yht. 445´000€ avustuksia. Avustusten saajien lista on "vaikuttava":
https://um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/valtionavustukset-kansalaisjarjestojen-eurooppa-tiedottamiseen-vuodelle-2023-myonnetty/35732
Enemmän kuin rahanjaosta tulisi olla huolissaan suomalaisen EU-keskustelun tasosta. Suomalaisest eivät visioita esitä, eikä EU:n suuntaa arvostella, sivistyneesti ilmaistuna kritisoida. Pohjan perillä pitäydytään vanhaan, aikaisemmin hyväksi todettuun suomalaiseen, faktapohjaiseen, asialinjaan. EU:n tulevaisuus on kuitenkin sekava joukko eri suuntiin vetäviä mielipiteitä, joiden painoarvo ja onnistuminen perustuu mielipiteenmuokkaukseen ja asioiden yksinkertaistamiseen äärimmilleen (lue: polularisointiin). Valtionpäämiehet ja valtioneuvostojen jäsenet ovat EU:n ministerineuvostoissa ratkaisevassa asemassa. Suhtautuminen esim. Ukrainan sotaan, yhteisvelkaan, liittovaltiokehitykseen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistoimiin ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka monitahoinen on MEP-ehdokkaiden poliittinen tahtotila, ainakin paperilla.
Kysynkin, onko Suomen perustuslain mukainen tehtäväjako Tasavallan Presidentin ja valtioneuvoston välillä EU-asioissa tarkoituksenmukainen ja tehokas, jotta Suomen ääni kuuluisi tehokkaasti Brysselissä?
Äänestäjän harkinta-aika on alkanut
Jotta EU-Parlamentti ei olisi pelkkä hallintoneuvosto, tarvitaan remonttiryhmä korjaamaan valuvikoja. Sitä ennen valitaan kesäkuussa uudet sähköputkimiehet (-henkilöt) edustamaan Euroopan kuutta poliittista ryhmää Euroopan suurimmassa vallan kammarissa. Ääni EU-vaaleissa on ääni Euroopan unionille. Mitä se äänestäjälle tarkoittaa käytännössä, on jokaisen yksilön henkilökohtainen valinta.
EU ei ota kantaa jäsenmaiden äänestyskäytäntöihin. Kaikkea löytyy; suorat henkilövaalit, pitkät listat ja meidän antiikkinen d´Hondtin menetelmä l. suhteellinen listavaali. Puuttuu vain huutoäänestys ... vai puuttuuko? Meno on monessa maasssa sangen villiä eikä kaikista ehdokkaista ja heidän edustamista puolueista saa oikein selvää kuvaa. Aitaa kaatuu ja tanner tömisee toisin kuin meillä. Olisiko Suomen sovinnollinen poliittinen käyttäytyminen osasyynä laimeaan äänestysintoon?
Meillä äänestysalue on koko Suomi ja ehdokkaita on runsaasti. Edellisten EU-vaalien innostus ei päätä huimaa, ja nukkuvien puolue on edelleen Suomen suurin "EU-ryhmä". Katsotaanpa, mikä on kesäkuun vaalien aktiivisuus. Totalisaattoriluukut ovat auki. Vedonlyönti on alkanut, olkaa hyvä.
Suomessa tulevien vaalien alueellinen ehdokastarjonta ontuu aika pahasti, mutta tämä oli ennustettavissa. Päätökset tehdään siellä missä suomalaisten enemmistö asuu, ja puolueita kiinnostaa vain menestyminen eikä reuna-alueiden äänestäjien kuluttajansuoja.
"EU-vaaliehdokkaista neljä prosenttia tulee alle 5 000 asukkaan kunnasta. Yli 50 000 asukkaan Salosta ei ole yhtään ehdokasta."
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/6766325
Joka tapauksessa uurnille joka iikka! Vain äänioikeuden käyttäminen antaa valtuudet arvostella EU:n toimintaa aitauksen sisäpuolelta.
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty keinoälyn tarjoamia työkaluja.
Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
