Englannissa BBC:n johto sai potkut. Syynä, toisin kuin aina kärkäs lehdistö uutisoi, ei ollut pelkästään toimittajien väärinkäytökset ja POTUS-pelko, vaan brittiläinen yhteiskunta ja kulttuuri. Saarivaltiossa johtaja vastaa henkilökohtaisesti vastuullaan olevista tehtävistä ja samalla alaisten toiminnasta. Poliittisesti johdettu BBC on ehkä huono esimerkki yrityskulttuurista, mutta heijastaa englantilaisen yhteiskuntajärjestelmän toimintatapaa. Pari päivää myöhemmin POTUS-pelko toteutui; miljardi taalaa hra presidentille tai Floridaan oikeuden eteen.
Toimin 2000-luvun alussa erään Lontoossa toimivan yrityksen hallituksessa. Budjettineuvotteluissa kävimme läpi myös edellisen vuoden seurantaraportin. Siinä havaitsin johdon räikeitä laiminlyöntejä ja huolimattomuutta. Keskusteltuani parin hallituksen muun jäsenen kanssa asiasta totesin: ”I consider, that the CEO has not been acting for the best interest of the company.” Tunnin kuluttua ko. herra oli jo siivonnut pöytänsä ja poistunut toimistosta.
Tämä käytäntö on käytössä Englannissa myös valtionyhtiöissä ja -hallinnossa. Sen olemme saaneet julkisuudessa todistaa mm. UK:n pääministerien, ministerien, virkahenkilöiden ja yritysjohtajien lukuisissa eroilmoituksissa.
Miten asiat hoidetaan Suomessa? Julkisuuteen tuodut rikkomukset ja vakavat teot johtavat usein sisäiseen tutkintaan, varoituksiin, tai sitten vain olankohautuksiin. "No, pojat on poikia", oikeammin "No, henkilöt ovat henkilöitä."
Hiljan Kela:n pääjohtaja, Lasse Lehtonen, möläytteli halventavasti alaisistaan, ja lehdistö tarttui kärkkäästi siihen. (HS 12.11.2025) Toteutuiko vanha sananlasku "sanasta miestä ja sarvesta härkää"? No ei tietenkään, vaan KELA:n hallituksen puheenjohtaja (SOSTE:n pääsihteeri, SDP) piti "vakavan puhuttelun" pääjohtajalle, jonka jälkeen pääjohtaja sanoi julkisuuteen maan tavan mukaisen kommentin "sori siitä". Englannissa olisi puhuteltu henkilö tehnyt omat johtopäätöksensä ja irtisanoutunut ennen kuin tilanne eskaloituu vahingoittaen valtion viraston uskottavuutta ja työtekijöiden asennetta työnantajaa kohtaan. Nyt on KELA-gate jo kaikkien osallisten ja ulkopuolisten reposteltavana. Eikö aikaa voisi käyttää muuhunkin vallan käytävillä ja kammareissa? Työilmapiiri on varmasti pitkään tulehtunut Kansaneläkelaitoksella.
Onko englantilaisilla korkeampi moraali kuin meillä suomalaisilla? Tuskin, mutta julkinen keskustelukulttuuri ja yhteisön paine ovat aivan toisella tasolla kuin Suomessa. Sekä lehdistö että kansalaisaktivismi eivät päästä ketään julkisuuden henkilöä helpolla. Selkeistä väärinkäytöksistä joutuu vastuuhenkilö pääsääntöisesti "kävelemään lankulla". Valta ja vastuu kulkevat siis käsi kädessä.
Olisiko Suomessakin ryhtiliikkeen paikka? Korkea asema, valta ja palkka ilman seuraamuksia väärinkäytöksistä on johtanut luottamuksen rapautumiseen monilla yhteiskunnan tasoilla.
Uhka aseman menetyksestä ei ole pelolla uhkaamista, vaan vastuun ja seuraamusten tiedostamista. Henkilön vaihtaminen johtotehtävään ei organisaatiota kaada, tai sitten sillä on väärät toimintatavat. Aina löytyy uusi, kyvykäs ja halukas jatkamaan vastuullisesti tehtävässä, oli paikka kuinka tuulinen tahansa.
Kun laitan tälle kirjoitukselle pisteen, olen varma että viikonloppuna poliitikot ja media/somevaikuttajat nostavat lisää aaltoja tälle valtionhallinnon sisäiselle pesuvatimyrskylle. Piste!
Jouko Häyrynen
Kisko
Tämän kolumnin kirjoittamiseen ei ole käytetty tekoälyn tarjoamia työkaluja. Ajatus- ja kirjoitusvirheet ovat kirjoittajan omia.
